Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke I

IA Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa ja 1B  Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko Helsinki–Rauma

  • Kevättä lounaissaaristossa

    Tulipa kevät ilahduttavan aikaisin tänä vuonna! Tämä on ilo, kun viimekeväinen kaihertaa vielä tuoreessa muistissa. Tämä kuva on puutarhastani eilen. Kevätkurjenmiekkojen (Iris reticulata) versot ovat niin pitkällä, että jos näin lauhaa jatkuu, ensimmäinen kukka varmaan jo pian aukeaa! Oikeastaan pisimmällä oleva kurjenmiekka ei ole kevätkurjenmiekka, vaan risteymä ’Katharine Hodgkin’. Ne kasvavat ensimmäisen kuvan tuoliryhmän takana

  • Käenpiian mietteitä ikivanhalla pöntöllä

    Nyt viimeistään on aika puhdistaa ja huoltaa pihapiirin linnunpöntöt. Ajankohtaan nähden lämpimien säiden takia varsinkin tiaiset visertelevät jo kevättä enteillen ja käyvät kuikuilemassa pönttöihin, jotka ovat usein edelliskesän pesinnän ja talviaikaisten yöpymisten jäljiltä siivottomassa kunnossa. Pöntöissä saattaa olla erilaisia syöpäläisiä, joten puhdistus on hyvä tehdä suojakäsinein ja vaikka pakkasella, jolloin mahdolliset kirput eivät liiku yhtä

  • Kesän kukkasia ja ötököitäkin

    Tänään sunnuntaina aurinko laski tasan kaksi tuntia myöhemmin (klo 17.21 Lappohjassa) kuin joulukuussa, kun päivä oli lyhimmillään. Sehän on jo paljon! Sumussa ja plussakeleissä elellessä saattaisi olettaa, että kevät tulee tuossa tuokiossa, kun luntakin on niin vähän, että riittäneekö se enää lumisotasilla leikkimiseenkään. Mutta kalenterin mukaan nyt pitäisi olla vuoden kylmin aika, joten vielä se

  • Hienon talvipäivän kuvia metsäluonnosta

    Olipa mainio päivä tehdä tänään pitkä luontolenkki, kun aurinko paistoi, oli tyyntä ja pakkasta siedettävät kymmenisen astetta. Luntakin on vielä sen verran vähän, ettei se kulkemista haitannut. Jo alkumatkasta näin koivun latvassa parven teeriä, mutta ne olivat niin kaukana, ettei kuvaamista kannattanut edes yrittää. Keltasirkkuja oli kahdellakin eläinten ruokintapaikalla jyvien kimpussa, mutta kovin olivat arkoja

  • Jouluruusun kuulumiset

    Lupailin joulukuussa kertoa, miten jouluruusulle kävi. Se oli nupulla itsenäisyyspäivän aikoihin, jolloin suojasin sen lasikuvulla, kun jouduin lähtemään viikoiksi pois. Viikot venyivät yli kuukaudeksi, mutta kun tulin takaisin kotiin juuri pakkasten alkaessa ja raotin kupua, siellä oli kaunis jouluruusu kukassa! Jätin nyt kuvun pois, sillä sen alla saattavat muhia sienitaudit, kun ilma ei pääse kiertämään.

  • Joulu on jo ovell….ikkunoilla

    Eilen, kun oli ”meidän kaikkien” odottama talvipäivänseisaus, kävin kiertelemässä ja katselemassa ikkunoiden jouluaiheisia asetelmia Tammisaaren vanhassa kaupungissa.

  • Jouluista tunnelmaa pikkukaupunkien kävelykaduilla

    Vuosi sitten valkoista joulua valmistauduttiin viettämään ”Suomen etelässäkin”, kuten Tammisaaren Kuninkaankadulta otetusta kuvasta (ylin) voidaan havaita. Sen sijaan nyt, kun jouluaattoon on vajaa viikko, lumesta ei ole täällä tietoakaan. Melkein joulupukin kotikonnuilta lähtöisin olevana toivon tietysti aina lumista, eli valoisampaa joulua, mutta varmasti moni riemuitsee myös lumettomasta joulusta. Ylintä kuvaa lukuunottamatta kuvat ovat tältä päivältä

  • Jouluruusujännitystä

    Löysin pihaltani vaaleajouluruusun (Helleborus niger) kukkanuput viikko sitten. Mietin, että ne saattavat puhjeta varmemmin kukkaan, jos laitan niiden suojaksi lasikuvun. Yöpakkasia ei tosin juuri ole ollut, mutta vähäinenkin lämpötilannousu voi auttaa. Tässä jouluruusun kukkavarret nyt, vietettyään viikon kuvun suojissa. Ehtivätkö nämä kukkia? Viikonlopuksi on luvattu reilun vuorokauden kestävää pakkasjaksoa, mutta lauantai-iltapäivään saakka pitäisi lämpötilan olla

  • Tilhet hotkivat, viherpeipot sottaavat

    Pihlajat ovat olleet muutaman viikon jo paljaina niin marjoista kuin lehdistäkin. Senpä takia en odottanut näkeväni enää tänä syksynä tilhiä syömässä pihlajanmarjoja. Viikko sitten olin käymässä Hangon Itäsatamassa, missä pienellä nurmikkopläntillä oli muutama alaston pihlaja. Yhtäkkiä paikalle lennähti parvi tilhiä, jotka alkoivat noukkia ruohojen seasta marjoja ja kaulaansa ylös ojennellen hotkivat niitä kokonaisina kupuihinsa. Se

  • Lumimarja on syksyisin koristeellinen pensas

    Koska lumimarjan (Symphoricarpos albus) kukat ovat vaaleanpunaisesta väristään huolimatta pieniä ja vaatimattomia, pensaan koristeellisuus huomataankin vasta syksyllä pyöreän valkoisista marjoista, jotka säilyvät oksissa pakkasiin saakka. Nopeakasvuinen, kaarevaoksainen lumimarja viihtyy sekä auringossa että varjossa, mutta aurinkoisella kasvupaikalla se kukkii ja marjoo parhaiten. Kuivuneet ja paleltuneet oksat on syytä poistaa ränsistymisen estämiseksi. Puolitoista metriseksi kasvava pensas kestää

  • Lokakuun lopun kukkia

    Vielä kukkii, mutta täytyy olla tarkkana, jotta pienet ja vähäiset kukat huomaa. Koristemansikka on uskomattoman sitkeä ja satoisa kukkija! Siinä on vielä kukkia ja nuppujakin. Sinivuokon ruskaväriset lehdet ovat lähes kukkien veroisia, mikä väri! Mutta muuten puutarha alkaa olla valmis talven tuloon. Nostin daaliat ja kaadoin kesäkukkaruukut kumoon viikonloppuna, vain jättiverbena jäi vielä maahan, sekin

  • ”Kihtilääkkeestä kukkapenkkiin”

    Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä