Kasvuvyöhyke I
IA Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa ja 1B Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko Helsinki–Rauma
-
-
Pihatarinat
Juhannussalko on pihan koristus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan juhannussalko, maistonki, on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvillä, seppeleillä ja köynnöksillä. Ruotsissa juhannussalosta tuli 1800-luvulla kokon sijaan juhannuksen keskeinen symboli. Suomen ruotsinkielinen väestö Ahvenanmaalla, Länsi- ja Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä lähin suomenkielinen naapurusto omaksui saman tavan. Tosin jo 1700-luvulla länsisuomalaisissa herraskartanoissa oli pystytetty salkoja. Nykyään juhannussalko on
-
Pihatarinat
Aamuinen hetki puiston lummelammella
Kävin eilisaamuna Hangon kaupungin puistolammella, missä vedenpinnan peittää pian lumpeet upeine kukkineen. Tunnin kestäneen käyntini aikana välillä paistoi aurinko, ja sitten hetkessä taivaan peittivät tummat pilvet, joista ropsahtaneita sadekuuroja pinkaisin pakoon suurten puiden katveeseen. Kovin on epävakaista ja koleaa tämä juhannusviikon sää. Kiertäessäni lampea sain säästä huolimatta jotakin kuvattuakin, niin kasveja kuin lintujakin.
-
Pihatarinat
Liikkeellä luonnossa
Kevät ja alkukesä on kiihkeää uuden kasvun aikaa niin pihoilla ja puutarhoissa kuin muuallakin luonnossa. Kasvit, pensaat ja puutkin työntävät ihailtavaksemme värikkäitä ja tuoksuvia kukkiaan. Nyt on mitä parhain aika pitää kamera esillä ja ikuistaa kauniit kukkaset ja muut näkymät, jotta kuvia voisi katsella vaikkapa syksyn pimeinä iltoina tai talven pakkasten keskellä ja odottaa innolla
-
Kasvit
Haagan Rhodopuisto täydessä kukassa!
Nyt kannattaa kaikkien kynnelle kykenevien suunnata Helsingin Haagassa, Laajasuontien läheisyydessä kukkivaan alppiruusupuistoon. Tunnelma siellä on juuri nyt satumainen, sillä rhodoilla ja atsaleoilla on meneillään erinomainen kukintavuosi. Mäntymetsään sijoitetun puiston pohjoisosasta löytyy atsaleoiden ilotulitus: Kun pysähtyy lämpimänä päivänä sateen jälkeen istutusten lävitse johtaville pitkospuille, atsaleoiden aromaattinen tuoksu täyttää ilman. Seuraavaksi tie vie voimalinjan alitse puiston toiseen
-
Kasvit
Alppiruusujen aikaan
Alkukesä on alppiruusujen aikaa. Puutarhassani eivät tänä vuonna kuki kaikki lajikkeet, toiset pitävät välivuotta edellisen vuoden runsaan kukinnan jälkeen. Alppiruusuissa on jotain todella kiehtovaa. Ne ovat samalla todella vaatimattomia ja ylitsepursuavan mahtailevia. Näihinkin saattaa syntyä pieni keräilyvimma…
-
Pihatarinat
Kirjosiepolta erikoista käyttäytymistä
Kun kirjosieppokoiras palasi vuosi sitten trooppiseen Länsi-Afrikkaan suuntautuneelta talvehtimismatkaltaan, se aloitti erikoisen ”pelin”. Ensimmäiseksi lintu valloitti tiaisilta pöntön, joka sijaitsee koivussa aivan terassimme edessä. Sitten se yritti houkutella reviirilleen saapuneita naaraita parittelukumppanikseen. Kun sieppo ei siinä viikkoon onnistunut, huomasimme linnun istumassa terassituolin selkänojan päällä ja katselevan ikkunasta sisään! Siinä se kävi istumassa päivästä toiseen lukemattomat
-
Pihatarinat
Luontokuvausta sateessa
Tänään (8.5.) on sataa tihuuttanut koko päivän, ja onpa välillä ropsauttanut reippaamminkin. Vähälumisen talven ja kuivan alkukevään takia sadetta olikin jo odoteltu saapuvaksi. Viime yön ja tämän päivän kestävä rauhallinen vedentulo antaa pihamaan kasveille ja koko luonnolle uutta puhtia. Mutta – jos toivoa saa, niin huomenna voisikin taas aurinko paistaa. Itselläni oli tänään sateisena torstaina
-
Kasvit
Vappuaattona valkovuokkometsässä
Tammisaaren ulkoilupuistossa Ramsholmenissa valkovuokot kukkivat edelleen kauniina mattona, vaikka jo puolitoista viikkoa sitten kävin kuvaamassa ensimmäisiä nuppunsa avanneita valkovuokkoja. Aluetta kiertelevillä teillä oli runsaasti niin aikuisia kuin lapsiakin, joista pienimmät poimivat innokkaina nättejä kukkakimppuja. Oravat ja peipot etsivät siementähteitä talviaikaisen ruokintapaikan läheisyydestä häviten välillä valkovuokkokasvuston sekaan. Kuvat on otettu tänään vappuaattona, paitsi alimmainen ns. loppukevennyskuva,
-
Pihatarinat
Narsissit avautumassa Gullön kartanon Kukkalaaksossa
Lähes 30 000 narsissia kukkii piakkoin Tammisaaressa sijaitsevan Gullön kartanon Kukkalaaksossa puolen kilometrin pituisen kävelyreitin varrella. Ensimmäiset narsissisipulit harvapuustoisessa metsässä kiertelevän polun varrelle on istutettu syksyllä 2007. Oheiset kuvat on otettu kaksi vuotta sitten (10.5.2012). Gullön kartanon kotisivuilla on 15.4.2014 päivitetty tiedote, jonka mukaan: ”Leudon talven ja lämpivän kevään ansiosta narsissit tulevat kukkimaan jo toukokuun
-
Kasvit
Valkovuokkojen kukintaa pääsiäislauantaina
Näin kukkivat valkovuokot tänään pääsiäislauantaina Tammisaaren kaupungin ulkoilupuistossa Ramsholmenissa. Kukinta on kuitenkin parhaimmillaan vasta viikon parin kuluttua, jolloin valkovuokkojen kukat peittävät maanpinnan lähes silmänkantamattomiin.
-
Kasvit
Kanervat kevätkuntoon
Istutin viime vuonna maahan ´Garden Girls´ -kanervia (Calluna), joita myydään yleensä syksyn kausikasveina. Toiveenani on saada niistä monivuotinen ilo puutarhaan. Hankin kanervat heti niiden tultua kauppoihin alkusyksyllä. Kastelin niitä hyvin istutuksen jälkeen ja myöhemminkin syksyllä, jotta ne saivat ikivihreille kasveille tärkeät vesivarastot täyteen kevättalvea varten. Hangen alta paljastuneista harmaantuneista pehkoista tuli leikkaamalla hyvän muotoisia ja

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
- IA Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa
- IB Mantereen paras, lounais- ja etelärannikko, Helsinki–Rauma
- II Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan
- III Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
- IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke, Kokkolasta Joensuuhun
- V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke, Oulusta Kolille
- VI Vedenjakajamailta Lapin porteille, Kemi–Ylitornio–Kuhmo
- VII Etelä- ja Keski-Lappi
- VIII Tunturien paljakat