Kaikki jutut

Luomuvihannesten laajamittainen tuotanto teollisuuden raaka-aineeksi edellyttää tehokkuutta, toimitusvarmuutta ja korkeaa laatua. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kuopion yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin hankkeet osoittivat, että viljelyn hankalimmat haastajat – riittävä ravinteiden saanti sekä satoa uhkaavat rikkakasvit ja tuholaiset – ovat hallittavissa. Aihetta käsittelevä seminaari on tänään Jokioisilla. Luomukukkakaalin sato oli yhtä korkea ja laadukas kuin tavanomaisessa tuotannossa

Ruotsalaisen ICA-nyheter -lehden mukaan suomalainen keskipalkkainen henkilöansaitsee kassillisen perusruokaa nopeammin kuin seitsemässä muussaLänsi-Euroopan maassa asuvat, kirjoittaa tämän aamun Kauppalehti.Ruokakorivertailussa Suomi ohitti peräti 19 vuotta kärkipaikkaa pitäneenHollannin. Lehden mukaan ruotsalaisen ja englantilaisen ruokakassi oliedullisempi kuin suomalaisen, mutta Suomessa keskiansio oli näitä maitaparempi. Niin sanottuun Eurooppa-ruokakassiin on ostettu 15 jokaisessa maassamyytävää ja mahdollisimman vertailukelpoista päivittäistavaraa. Näihinkuuluvat muun

Vuoden Kokki 2004 -kilpailun 12 semifinalistia on valittu, heistä 11 on Helsingistä ja yksi Turusta. Reseptiikkojapalautui 50 kappaletta, joiden tasoa kilpailun raati piti erittäinkorkeana. Karsinnassa kaikki kilpailijat, sekä heidän reseptinsäkäsiteltiin nimettömänä. Esikilpailun pakollisina pääraaka-aineina olivatnorjalainen tuore seifile ja jälkiruoassa mustaviinimarja. Vuoden 2004 semifinalistit ovat: Juha Attila Ravintola G.W.Sundmans, Helsinki Mikko Harju Palacenranta, HelsinkiJari Hämäläinen Ravintola

Kana- ja muut linturuuat ovat selvästi lisänneet suosiotaan suomalaistenravintolaruokailijoiden keskuudessa viime vuosina. Myös salaatit jakasvisruuat ovat saaneet lisää syöjiä. Häviäjistä ykkössijan puolestaan viekeskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pitsa, jonka vertailukelpoinen osuuskymmenen vuotta sitten oli yli kaksinkertainen tämänhetkiseen verrattuna.Näin kertoo Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto ry SHR:n TNS Gallupillateettämä tutkimus, jota varten haastateltiin runsasta 1 500 yli15-vuotiasta suomalaista.

Ruokakesko laajentaa Citymarket-ketjuaan Latviassa avaamalla tänään torstaina viidennen Citymarketin Jelgavan kaupunkiin. Noin 66 000 asukkaanJelgava sijaitsee Via Baltican varrella noin 40 kilometriä pääkaupungistaRiiasta Liettuaan päin. Jelgavassa toimii myös K-maatalouden omistamamaatalouskauppa. Citymarket on osa uutta Ruokakeskon johtamaa Vivo Centrs -kauppakeskusta,jossa palvelujaan tarjoaa yli 30 yritystä. Citymarket kattaa noin puoletkauppakeskuksen lähes 7 800 neliömetrin kokonaispinta-alasta. Henkilöstöäkaupassa työskentelee

– Luomuraaka-aineiden saanti suurkeittiöön ei vielä ole lähtenyt toivotullatavalla toteutumaan, kertoo Kiuruveden kaupungin ravitsemuspäällikkö HELENAJUNTUNEN. Porkkanaa ja perunaa sekä monia kuivaelintarvikkeita saadaantukun kautta, mutta esimerkiksi lihan ja muiden kasvisten saannissa onpaljon parantamisen varaa. Kiuruveden kaupungin kaikki koulut ovat portaatluomuun -valmennusohjelmassa, jossa siirrytään asteittain muutamanluomuraaka-aineen käytöstä kohti luomuaterioita. Kiuruveden koulujenluomuraaka-aineiden käyttö liittyy kaupungin tavoitteeseen olla”Luomu-Suomen pääkaupunki”

Joulukuu on herkuttelijoiden juhlaa, silloin lantutkin karamellisoidaan. Jouluna suomalaiset syövät ennätysmäärän muun muassa kinkkua, juureksia, luumuja ja puuroriisiä. Juureksista kaikkein suosituimpia ovat lanttu ja punajuuri, joiden käyttö moninkertaistuu joulukuussa. Joulun alla juurespakkaamoilla käy samanlainen kuhina kuin tonttujen verstaissa. Myös melko tasaisen menekin juuresten, kuten porkkanan, piparjuuren ja palsternakan, kulutus kasvaa joulukuussa. Vuotuisesta juuresten kokonaiskulutusluvusta viidennes

Kasvikunnan runsaat värit ilahduttavat ja houkuttelevat ruokailijaa. Mitätapahtuisi, jos kaupan hedelmä- ja vihannesosasto olisi harmaa tairuokalautasemme anti tasaisen ruskeaa? Värit vaikuttavat sisäisestielintoiminnoissamme, mutta niillä on suuri merkitys myös silmänruokana,muistuttaa Kotimaiset Kasvikset ry:n toimitusjohtaja TIMO TAULAVUORIesitellessään yhdistyksen ensi vuoden teemaa Väreistä voimaa. -Viimeaikaiset tutkimukset paljastavat myös, että ihmisten terveydenylläpitäjänä kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä. Monet niistätoimivat

Kuudennet Elma-maaseutumessut alkavat Helsingin Messukeskuksessaperjantaina 21. marraskuuta. Kolmen päivän aikana yli 500näytteilleasettajaa esittelevät omien maakuntiensa ruokia jaluonnontuotteita, eläimiä ja käsitöitä sekä matkailupalveluita. Messuilleodotetaan yli 30 000 kävijää.Tänä vuonna Elma tarjoaa herkkuja pursuvien osastojensa lisäksiajankohtaista tietoa muun muassa maallemuutosta, maaseutuyrittäjyydestä jametsänhoidosta. Messujen uutuuksina ovat maakuntia esittelevä sarja, jokakäynnistyy Keski-Suomen esittelyllä ja Elma-kyökki, joka antaa vinkkejäkotikokeille mediakokki

Pyhäjärvi-instituutin organisoima EU-rahoitteinen yhteishanke on tuonuttuorevihannesten sopimusviljelijöille uudet IP-viljelyohjeet. Ensimmäisessävaiheessa ohjeistus koskee porkkanan, kerä-, kukka- ja parsakaalin, sipulinja varhaisperunan viljelyä. IP-ohjeistot on tehty yhteistyössätuorevihannesviljelijöiden, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen,Inex Partners Oy:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa. IP-viljelymenetelmän käyttöönotto on osa Inexin laatujärjestelmää.Vihannessektorilla se on yksi keino kilpailla tuonnin kanssa, sillä suuriosa tuontikasviksista on tuotettu IP-viljelymenetelmän mukaisesti.IP-viljelyyn kuuluu peruskoulutus,

Eurassa toimiva Biolan Oy käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusia käsittelytapoja ja hyötykäyttömuotoja saasteettomille eloperäisille jätemateriaaleille. Kehitystyötä toteuttamaan Biolan Oy on perustanut erillisen yhtiön Novagro Oy:n. Yhtiölle on tänä syksynä valmistumassa eloperäisten jätteiden käsittelytekniikan kehittämiseen keskittyvä koelaitos Köyliön Hallavaaraan. Laitosinvestoinnin kustannus on noin kaksi miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on etsiä eloperäiselle jätteelle

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton virittämänä on ollut kisa Suomen suurimmasta omenasta. Suurimman omenan kasvattajina kunnostautuivat Anita ja Esa Eela, joiden tuntematonta lajiketta oleva puu tuotti 471 gramman omenan. Omenan halkaisija oli 110 millimetriä. Kisassa toiseksi tuli Carola ja Ulf Weckströmin kasvattama omena. Tällä helsinkiläisellä omenalla oli painoa 448 grammaa. Kolmanneksi tuli anjalankoskelaisen Helena Tirkkosen Antonovka-omena,