
Pääsiäisruno puutarhureille
Tämän pienen pääsiäisrunon ja pajunkissakärryllisen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa pääsiäistä! Jospa se kevät jo ensi viikolla alkaisi… 🙂
Tämän pienen pääsiäisrunon ja pajunkissakärryllisen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa pääsiäistä! Jospa se kevät jo ensi viikolla alkaisi… 🙂
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Suomen kielen sana pääsiäinen, Agricolan kirjoituksissa päsieinen, viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan
Pihlaja-angervo, tarkalleen ottaen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen koristepensas joka levittäytyessään voi koitua ongelmaksi asti. Se leviää vauhdilla maavarsiensa avulla joten versoja saattaa pulpahdella pintaan milloin mistäkin ja siten sen hävittäminen voi olla puutarhasta hankalaa – etenkin jos se saa kasvaa ravinteikkaassa maassa. Oman taloni syrjällä, hyvin karulla paikalla lähes suoraan kallion päällä se on
Pääsiäinen on vanhin ja tärkein kristillisistä juhlistamme. Sen ajankohta määräytyy vuosittain periaatteessa siten, että kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai on pääsiäissunnuntai, jota siis nyt vietämme tulevana sunnuntaina 27.3. Pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä, joista monet juontuvat vuosisatojen takaa. Yhteistä pääsiäisen tunnusmerkeille, kuten pajun- ja koivunoksille, narsisseille, munille, pupuille ja tipuille on, että ne edustavat kevään
Talvipuutarhan viimeviikkoisilla orkideapäivillä oli esillä lumikuningatarten lisäksi muitakin vinkeännäköisiä kasveja: Cattleyat vievät voiton kukkien koossa. Lumenvalkea lajike tuoksuu viehättävästi vaniljalta. Zygopetalum puolestaan esittelee Etelä-Amerikan voimakkaita värejä.
Jos syksyllä ei tullut nostettua maa-artisokkasatoa, päästään heti maan sulettua herkuttelemaan miedon makuisilla mukuloilla. Siellä ne ovat odotelleet, maan povessa. Kunhan kukaan pikku varas ei vaan ole käynyt niitä kähveltämässä. Maa-artisokka on helppo juures. Sen kun laittaa mukulat maahan kuten perunat konsanaan ja antaa kasvaa. Jos mukulat nousevat pintaan, ne peitellään. Syksyllä pitkiksi venähtäneet varret
Matkoilla tulee poimittua uusia ideoita. Vaikka sitten ravintolapöydästä. Todellakin, leikkokukkien (ja etenkin muovikukkien) sijaan pöydäthän voi koristella pienillä ruukkukukilla! Ja kun ne ruukut piilottaa nättiin värilliseen lasiin, niin kokonaisuus on siisti ja hallittu. Tällä kertaa pöytiä koristi pienet tulilatvat. Meille sattui oranssi, muissa pöydissä oli keltaisia ja vaaleanpunaisia. Pienet ruukkukukat sopivat mainiosti myös työpöydälle tai
Puutarhan ystävät odottavat jo kovasti keväisiä päiviä. Myös Turun Messukeskuksessa valmistaudutaan jo täysillä puutarhan kevääseen. Piha & Puutarha -messujen 1.–3.4. suunnitelmat ovat edenneet, ja mm. messuille tulevat puut on jo haettu sisätiloihin. Tämän vuoden messutapahtumassa on odotettavissa juhlavat tunnelmat! Messulauantaina vietetään messujoukolla Paula Ruotsalaisen ja Marko Vesterlundin häitä. Messujen yleiskoristelu on tällä kertaa rakennettu kokonaan
Tänään on ihana auringonpaiste. Vaikka meillä Pohjois-Karjalassa on vielä paljon lunta, niin ilma on kuitenkin täynnä valoa ja lämpöä. Niin vahvat ovat jo keväänmerkit, että on uskottava, että kyllä se kevät on täällä. Kuvaamassa Joensuussa Utran saaressa. Kaunista oli. Pielisjoessa näkyy jo sulia kohtia. Joensuun kaunis kirkko. Kirkon mäessä riittää laskijoita. Suomalainen koivikko on niin
Mitään ei pihallani vielä kuki, mutta kovasti versoja nousee. Talventähdet ja lumikellot nuppuilevat. Lumi alkaa olla häviävänä vähemmistönä; nurmea, sammalta, heinikkoa ja kiviä on esillä. Pintamaata voi jo kaivaa! Huomasin kukkapenkissä yhden hälyttävän verson. Se on marskinlilja (Eremurus), joka versoo aina hyvin aikaisin ja on sitten alttiina yöpakkasten tuhoille. Sen paksun sikarimaisen alun tunnistaa helposti,
Taimikasvatus onnistuu ensikertalaiseltakin. Taimikasvatuspaikaksi valitaan valoisa ikkuna ja kasvualustaksi puhdasta kylvö- tai taimimultaa. Multaan lisätyt hyötymikrobit parantavat taimien vastustuskykyä ja kasvutarmoa. Jotkut hyötykasvit ja kesäkukat esikasvatetaan, koska muuten ne eivät ehtisi kukkia tai tuottaa satoa kesän aikana. Kasvun ihmettä on hauska seurata omalla ikkunalaudalla. Itse kasvattamalla säästää ja voi myös hankkia sellaisiakin kasveja, joita ei
Kirsi-Marja ja Arto Hamosen piha valittiin vuoden 2015 Suomen Paras Piha -kilpailussa finaaliin. Piha on harmoninen kokonaisuus, mutta siinä on paljon yllätyksellisiä yksityiskohtia. Voit katso videon pihasta tästä. Kirsi-Marja Hamosen puutarhaharrastus alkoi vuonna 1997, kun pariskunta muutti omakotitaloon. Talo sijaitsee kuutisen kilometriä Mikkelin keskustasta Pieksämäen suuntaan. Tontin koko on liki 4000 neliötä, josta 1200 neliötä
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.