Kaikki jutut

Mansikan sadon alkaminen jo äitienpäiväksi on uusin haaste Kaakkois-Suomen marjanviljelijöille. Tähän on hyvät tekniset ja myös markkinalliset edellytykset, arvioi johtaja Eero Juntunen Etelä-Karjalan maaseutukeskuksesta Kaakkois-Suomen marjanviljelijät kokoontuivat torstaina 24. tammikuuta Luumäelle kuulemaan viimeisintä viljelytietoa niin Hollannista kuin kotimaastakin. Johtaja Lammert Blikman Delta-Green -yhtiöstä käsitteli mansikan sadon ajoitusta ja markkinoiden tasapainon säilyttämistä. – Nykyisellään talven tuoremansikat

Elmassa oli kotimaisia puutarhajalosteita hyvin esillä Perinteisten jouluomenien rinnalle ovat tulleet monet marjajalosteet. – ELMA on säilyttänyt suosionsa lämminhenkisenä ja elämyksellisenä tapahtumana, kertoo näyttelypäällikkö Rilla Engblom Suomen Messuilta. – Suomen Gallup-Median alustavien kävijätutkimustuloksien mukaan peräti yhdeksän kävijää kymmenestä oli tyytyväinen ELMA-messuihin kokonaisuutena. Lapsiperheiden suosikit olivat neuvontahallin monet eläimet herefordsonni Superista ihmetteleviä katseita keränneisiin villisikoihin. Eläinten

Arto-pensasmustikka kulkee vielä virallisesti numerolajikkeena, mutta se vaikuttaa niin lupaavalta, että sen kastaminen Artoksi on enää ajan kysymys. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Piikkiössä on näin kehitelty Arne, Ainon ja Alvarin jatkoksi uusi A-alkuinen pensasmustikka. Arto on erityisen hyvänmakuinen lajike.Prof. Risto Tahvonen pyytää vielä viljelijöiltä malttia, sillä nyt jalostuslinjalla oleva lajikkeen kaupallistaminen vie vielä 3-5 vuotta. Tutkimusmestari Arto

Terhi, Tytti ja Tarmo ovat uusia, kotimaisista luonnonkannoista jalostettuja siementaimia. Jalostuksessa on käytetty röntgensäteilyä jo silloin, kun geenimuuntelusta ei juuri puhuttu. Tärkein uusien lajikkeiden ominaisuus on talven- ja taudinkestävyys, kertoo vanhempi tutkija Saila Karhu Maatalouden tutkimuskeskuksesta. – Terhi ja Tytti ovat hillittykasvuisia, 1,5-2 metriä korkeita. Tiheästi haaroittuvia ja jonkin verran piikkisiä. Tarmo on pitempikasvuinen. –

Venäjällä on runsas lajikevalikoima talviomenia, jotka saattaisivat sopia Suomenkin ilmastossa viljeltäväksi. Kaakkois-Suomen marjahanke on käynyt Streblovan tutkimusasemalla, parisataa kilometriä Pietarista etelään, tutustumassa kymmeniin kiinnostaviin omenalajikkeisiin. VETERAN (Antonovka x King)Talvilajike. Maku 4,5 asteikolla 1-5. Väri kirkastuu varastossa. SAFRAN PEPIN MIRNOJE (Antonovka x Jonatan) Isohedelmäinen talviomena. Rupea kestävä. Aikaissatoinen. Puu matalakasvuinen. Hyvin talvenkestävä. ORLOWSKIJ SINAP Talviomena, joka

Viime kesän mansikkasatoa on runsaasti pakkasessa niin kotitalouksissa, viljelijöillä kuin marjayrityksissäkin. Pakastemarjavuorta sulatetaan mainoskampanjalla, jossa Pertti Salovaara neuvoo tekemään pakastemarjoista marjahilloa. Teollisuuden myymät marjahillot ovat lähes poikkeuksetta valmistettu ulkomaisesta marjasta. Esimerkiksi mansikkahillon raaka-aine tulee nykyään pääosin Kiinasta, kun se aiemmin oli puolalaista alkuperää. Kotimaista marjaa myydään kuitenkin kauppojen pakastealtaissa. Marraskuun 5. päivä käynnistyvässä kampanjassa Pertti

Kotimaisen omenan paras sadonkorjuusesonki on meneillään. Kotipuutarhojen sato jää tänä vuonna vaatimattomaksi, mutta ammattitarhoilta korjataan normaali sato. Uusi viljelytekniikka puolikääpiöivine perusrunkoineen antaa jo tuntumaa hyviin satoihin.

Elokuun viimeisellä viikolla on Pietarissa suuri maatalousnäyttely, Russian Farmer. Suomalaisista näyttelyistä se kuitenkin poikkeaa sikäli, että se on samalla elintarvikemessut ja kauppatapahtuma, josta pietarilaiset kuluttajat käyvät ostamassa myös elintarvikkeita ja marjapensaiden taimia. Kaakkoissuomalaiset viljelijät tekevät messumatkan Pietariin 27.-29. elokuuta. Messumatkalla tutustutaan myös Karelsky-kasvihuoneyritykseen Viipurissa ja Stroblovan suureen omenatarhaan Pietarin ulkopuolella. Retken ohjelmamaanantai 27.8. 7.00 Parikkala

Maatalouden tutkimuskeskuksen Suomen oloihin kehittämä viljelytekniikka alkaa tuottaa käytännön tuloksia. Kaakkois-Suomessa satotaimia käytään jo parilla kymmenellä tilalla. Kotimaista mansikkaa riittää siten toripöydille elokuussa. Holopaisen marjatilalla on viljelyt vadelmaa jo vuosikymmenen ajan. Nyt uutena kasvina on mansikka, jonka viljelyyn on lähdetty tosissaan. – Istutimme satotaimia puolen hehtaarin alalle. Penkeissä on tihkuputket ja sitä kautta myös lannoitusmahdollisuus,

Lehtosen Puutarha Kuusankoskella on edelläkävijä uusien salaattilajien kokeilijana ja käyttöönottajana. Viime vuosikymmenen puolivälissä Lehtosen puutarha toi jääsalaatin viljelyyn. Nyt tekevät tuloaan wok-pannuun sopivat kiinalaiset vihannekset. Ruukkusalaattien ympärivuotinen viljely kasvihuoneessa on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Muutama kymmenen puutarhaa tuottaa vuosittain 50 miljoonaa ruukkuvihannesta. Perinteisen ruukkusalaatin rinnalla on yleistynyt jääsalaatti ja monet punertavat salaatit kuten