Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Annalan kartanopuistossa

    Annalan kartanopuisto sijaitsee Helsingissä, Vanhankaupungin historiallisesti arvokkaalla alueella. Annalan mäen rakennukset, puutarha ja harvinaisen laaja tammimetsikkö kertovat historiasta , johon keskeisenä innoittajana ovat olleet kauneuspyrkimykset ja puutarhakulttuuri. Kun Gustaf Otto Wasenius vuokrasi alueen v. 1826, vuokraehtona oli kaupungin sisääntulomaiseman kaunistaminen. Waseniuksen kalliolle rakennuttaman Villa Annebergin eli Annalan ympärille kehittyi edustava ja monipuolinen puutarhaviljelyn keskus. Annalan

  • Kevättä ilmassa!

      Kevättä ilmassa! Vaikka meillä on vielä aika paljon lunta maassa, ilma on kuitenkin niin  täynnä valoa, lämpöä ja vahvoja keväänmerkkejä, että kyllä se kevät on täällä. Eilen aurinkoisella ilmalla suuntasimme kävelylenkkimme  Utran saarille Joensuussa – luonnollisesti kera kameroiden. Tällaisena näyttäytyy Pielisjoki aurinkoisena kevätpäivänä.     Puutarhakuvia en vielä laittele, koska ei juuri ole mitään

  • Märälle nurmikolle ei kannata kiirehtiä

    Lumen alta paljastuvassa nurmikossa saattaa olla kuollutta nurmiainesta, paljaita kohtia ja sammalta. Kevät on oikea aika kunnostaa nurmikko vahvaan ja terveeseen kasvuun. – Mutta älä kiiruhda märälle nurmikolle, varottaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. Nurmikon annetaan kuivahtaa hetki lumen sulamisen jälkeen, jotta se kestää kävelyä tiivistymättä. Tiivistynyt maa ei pysty varastoimaan vettä, vaan se liettyy. Juuristo

  • Nuorten kiinnostus puutarhanhoitoon kasvanut selkeästi

    Uusi viherpeukaloiden sukupolvi on syntynyt: kiinnostus puutarhanhoitoon on lisääntynyt merkittävästi alle 25-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Nuorisoa kiinnostaa etenkin kasvien parvekeviljely, keittiöviljely sekä palsta-, yhteisö- tai kaupunkiviljely. Kekkilän TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaiden kiinnostus puutarhanhoitoon on viidessä vuodessa noussut huimat 25 prosenttia. Kun vuonna 2010 puutarhanhoito kiinnosti 19 prosenttia nuorista, vuonna 2015 kiinnostus oli kasvanut

  • Käsinmaalattu parvekelaatikko

    Tämä viehko parvekelaatikko on vielä pääsiäistunnelmissa tipuineen ja munineen. Mutta tosiaan, parvekelaatikkojenkaan ei tarvitse aina olla muovia. Keraaminen, käsin maalattu parvekelaatikko on jo itsessään komea, istutukset ovat milteipä vain lisänä. Toki tällainen kaunotar on melko painava ja vaatii kunnolliset tuet, mutta jos ne ovat kunnossa, niin mikä jottei.

  • Viehko lumikello

    Etelässä on koittanut kevään lumikellovaihe. Tavallisten ja kerrattujen lumikellojen lisäksi kukkii myös kaunis Viridapice –lajike. Sen terälehdenkärkien ulkopinta vihertää viehkosti. Jos haluaa ryhtyä galantofiiliksi eli fiilistellä erilaisin vihrein kuvioin koristautuneita lumikellolajikkeita, Viridapicesta on hyvä aloittaa. Se on osoittautunut hyväksi kasvajaksi ja kukkijaksi.

  • Kukkien lumoavaa kukintaa

    Otin varaslähdön kukkivaan kesään! Vierailin Botaniassa, joka  on kasvitieteellinen puutarha ja trooppinen perhospuutarha Joensuussa.  Noin 600 lajin kokoelmakasvihuoneissa on edustettuna neljä eri suurilmastoa:tropiikki, subtropiikin kesä- ja  talvisadealueet ja aavikko. Trooppiset perhoset lentelevät vierailijoiden ilona. – Pääsiäisenä Botaniassa oli hyvin suosittu tipujahti.                 Mukavaa kevään odotusta kaikille!

  • Mosaiikkiruukkuja

    Monessa kodissa odotetaan kevättä malttamattomana. Ensimmäiset kylvöt on jo ehkä tehty, kuka ties päästy koulimaankin. Suunnitelmia ja haaveita riittää… mutta ne saavat sittenkin odottaa vielä hetken. Kevättä odotellessa voi silti tehdä etukäteistoimia. Ryhtyä vaikka koristelemaan ruukkuja mosaiikein. Siinä se aika kuluu rattoisasti ja kun on istutusten aika, on jotakin jo valmiina. Jotakin uniikkia, persoonallista ja

  • Rauhallista ja levollista pääsiäistä kaikille Oma PIHA –lehden lukijoille!

    Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Suomen kielen sana pääsiäinen, Agricolan kirjoituksissa päsieinen, viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan

  • Pihlaja-angervoa kevätasetelmiin

    Pihlaja-angervo, tarkalleen ottaen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen koristepensas joka levittäytyessään voi koitua ongelmaksi asti. Se leviää vauhdilla maavarsiensa avulla joten versoja saattaa pulpahdella pintaan milloin mistäkin ja siten sen hävittäminen voi olla puutarhasta hankalaa – etenkin jos se saa kasvaa ravinteikkaassa maassa. Oman taloni syrjällä, hyvin karulla paikalla lähes suoraan kallion päällä se on

  • Hyvää pääsiäistä kuvien kera!

    Pääsiäinen on vanhin ja tärkein kristillisistä juhlistamme. Sen ajankohta määräytyy vuosittain periaatteessa siten, että kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai on pääsiäissunnuntai, jota siis nyt vietämme tulevana sunnuntaina 27.3. Pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä, joista monet juontuvat vuosisatojen takaa. Yhteistä pääsiäisen tunnusmerkeille, kuten pajun- ja koivunoksille, narsisseille, munille, pupuille ja tipuille on, että ne edustavat kevään