Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Merkkejä keväästä

    On helmikuun 24. päivä ja ulkona varjossa on 7,7 astetta lämmintä. Puutarhassa on runsaasti elämää. Harmaakurjenpolvi ’Purple Pillow’ (Geranium cinereum) on ruvennut tekemään uusia lehtiä. Helmililjan (Muscari) versoja työntyy esiin mullasta. Tulppaanin punaisia piippoja pilkistää esiin siellä täällä. Kultasahrami ’Zwanenburg Bronze’ (Crocus chrysanthus) on vahvasti sitä mieltä, että nyt on kevät. Sääennusteet lupaavat lauhan sään

  • Pelargonin pistokkaita

    Perjantaina lähti puutarhamyymälästä mukaan pelargonin pistokkaita paikkailemaan talven verottamaa pikku kokoelmaani. Matkaan lähtivät koristelehtipelargoni ’Happy Thought’ (Pelargonium Zonale-ryhmä), Mårbacka-pelargonioihin lukeutuva ’Drottning Ingrid’ (P. Zonale-ryhmä), ruusunnuppupelargoni ’Kr. Mary’ (P. Zonale-ryhmä) sekä palsamipelargoni ’Orange Fizz’ (P. x graveolens). Nyt ei muuta kuin kädet multaan, sillä nuo kaksi etummaista on edelleen istuttamalla ruukkuun!

  • Kukkivat oksat maljakossa

    Keittiössä tuoksuu kevät kun maljakkoon keräämäni tuomen oksat alkoivat kukkia. Samassa ”risukimpussa” olevat koivut ovat hiirenkorvalla. Olenkin ahkerasti tuoksutellut näitä pieniä koivun lehtiä sormien välissä ja tuoksu vie välittömästi kesäisiin muistoihin. Nyt lauhan sään aikaan on ollut mitä parhain aika pihistää omalta pihalta muutamia oksia tuomaan vihreyttä kotiin. Erilaiset oksat ovat ihana koristeellinen lisä vaikkapa

  • Kesän kukkasia ja ötököitäkin

    Tänään sunnuntaina aurinko laski tasan kaksi tuntia myöhemmin (klo 17.21 Lappohjassa) kuin joulukuussa, kun päivä oli lyhimmillään. Sehän on jo paljon! Sumussa ja plussakeleissä elellessä saattaisi olettaa, että kevät tulee tuossa tuokiossa, kun luntakin on niin vähän, että riittäneekö se enää lumisotasilla leikkimiseenkään. Mutta kalenterin mukaan nyt pitäisi olla vuoden kylmin aika, joten vielä se

  • Muista ystävää kukkasin – tai miksei vaikkapa siemenin!

    Hyvää ystävänpäivää! Vaikka talvi on ollut lauha ja vähäluminen, ei se vähennä kevään ja värikkäiden kukkien kaipuuta. Ihana kimpullinen leikkokukkia piristää pöydällä kummasti. Hurmaavat tulppaanit houkuttelevat ajatukset jo tulevaan kevääseen jolloin syksyllä piilotettujen sipulien kukinta palkitsee helppohoitoisella kauneudellaan. Leikkoneilikat ja jaloleinikit keväisissä väreissään tuntuvat olemassaolollaan suorastaan kohottavan kodin energiaa. Ystävänpäivää juhlittaessa tänään, ei rakasta ruusua

  • Ikivihreiden varjostus

    Pikku muistutus tähän väliin, että nyt viimeistään on hyvä käydä virittelemässä varjostuspeitteet havukasveille ja muille ikivihreille puutarhan asukeille! Ja sitten todettakoon, että kuva on otettu 25.1. Tällä hetkellä elellään varsin merkillistä helmikuuta kurakeleineen ja vihreine nurmikkoineen. Lumet ovat sulaneet tyystin ainakin meiltä täältä länsirannikolta. Ihan pihalla -blogia on myös muistettu tunnustuksella. Tunnustus rantautui meille Annelivian

  • Kasviksista aterian perusta

    Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri

  • Lehtokotilo on haitallinen nilviäislaji puutarhassa

    Jos havaitset keväällä yhdenkin lehtokotilon puutarhassasi, se kannattaa hävittää, koska kotilot saattavat runsastua varsinkin sateisina kesinä niin, että syksyllä kotiloita on kasvien varsissa, lehdillä ja kukissa kymmenittäin, ja pahimmissa tapauksissa satamäärin. Keskimäärin parin senttimetrin kokoisia lehtokotiloita esiintyy pääosin Etelä-Suomessa ja ne viihtyvät parhaiten hoitamattomissa kasvustoissa. Ne käyttävät ravintonaan pihamaan kasvillisuutta ja ovat kaikkiruokaisia. Lehtokotilo syö

  • Kasviksista aterian perusta

    Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri

  • Vierailijoita pihojen ruokintapaikoilla

    Kuukauden vaihtuessa huomenna helmikuuksi elämme vuoden kylmintä aikaa. Meillä ihmisillä on lämmintä kodeissamme, ehkä takkatulen loisteessa tai arkisemmin lämpöpattereiden ääressä. Toisin on niillä linnuilla, jotka eivät lähde syksyllä muuttomatkalle etelään, vaan jäävät sinnittelemään lumen, pakkasten ja tuulentuiverrusten keskelle armaaseen kotomaahamme. Täällä pesii noin 240 lintulajia, joista n. 70 lajia yrittää selviytyä talven yli. Niinpä nyt

  • Oppia ulkomailta

    Selailin Brightonin-kuvia koneelta ja silmiin pistivät nämä upeat etupihojen istutukset. Vaikka maata olisi vain parin neliömetrin läntti, on siihen saatu mahdutettua monenlaisia kasveja ja miniatyyrietupihatkin ovat näyttävän näköisiä. Suomessakin voitaisiin elävöittää kadunpuoleista julkisivua runsailla istutuksilla! Suomessa voisi olla myös enemmän viherhuoneita, joissa kasvattaa ja talvettaa viherkasveja. Viherhuone toisi häivähdyksen kesäistä tunnelmaa talven keskelle. Ihanan hempeä

  • Viime kesän kukkia muistellen

    Ei liene ihmekään, miksi odotamme niin kiihkeästi kevättä ja kesää, kun muistelemme kaikkia niitä ihania kasveja, jotka ilahduttivat meitä pihoillamme tai luonnossa kukkien.