Kaikki jutut

Syksyn istutusviikkojen tunnuslause ”Syksy on parasta istutusaikaa” pitää erityisen hyvin paikkansa tänä vuonna. Vaikka säät eivät ole lomalaisia hellineet, istutettaville taimille olosuhteet ovat poikkeuksellisen hyvät. Sateisen kesän ja syksyn ansiosta taimia ei tarvitse kastella. Kasvit juurtuvat nopeasti ja kasvavat rehevästi. Syksyn Istutusviikot alkavat elokuun viimeisenä viikonloppuna. Taimia voi istuttaa aina maan routaantumiseen asti. Ammattilaiset ja

Lapsille ja nuorille suunnattu Terveyttä kasviksilla -kampanja käynnistyy viidennen kerran tänä syksynä. Kampanjan aikana kiinnitetään huomiota erityisesti kasvisten saatavuuteen kouluissa ja kotona. Syksyn aikana tutustutaan erilaisiin kasviksiin, kokataan ja piirretään sarjakuvia. Kasvisten saatavuus on erityisen tärkeää. — Jääkaapin alalokerosta ei kukaan ota kuoriporkkanoista, mutta valmiiksi kuoritut ja paloitellut porkkananpalat katoavat kyllä, vihjaa Kotimaiset Kasvikset ry:n

Koloradonkuoriaiset jatkavat perunapeltojen kiusana itäisessä Suomessa. Pohjois-Karjalassa on todettu kuusi ja Etelä-Karjalassa kolme uutta toukkaesiintymää. Yhdessä esiintymistä oli myös jo kuoriaisten koteloasteita, kerrotaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta. Kesän kuluessa perunapalstoilta on todettu tähän mennessä yhteensä 27 koloradonkuoriastapausta. Niistä 18 on todettu Pohjois-Karjalassa, kahdeksan Etelä-Karjalassa ja yksi Etelä-Savossa. 23 tapauksessa kuoriaisia on esiintynyt kotitarvepalstoilla ja neljässä ammattiviljelmissä. Pohjois-Karjalan

Syksyn suuri puutarhatapahtuma SYYSPUUTARHA avaa ovensa Espoon Marketanpuistossa lauantaina 21.8. Sunnuntaihin kestävästä kaksipäiväisestä puutarhanäyttelystä löytyy kaikki tarvittava pihan syystöihin ja leppoisaan loppukesän viettoon omassa puutarhassa. Juuri nyt eletään muun muassa parasta monivuotisten kasvien istutusaikaa, eivätkä tunnelmalliset kesä- ja syysillat puutarhasta nauttien vielä ole ohi, toteaa Pekka Leskinen Viherympäristöliitosta. Leskisen mukaan Syyspuutarha-näyttelyssä on hyvä käydä katsastamassa

Kilpailu kesän suurimmasta mansikasta on ratkennut. Sen voitti toistamiseen peräkanaa Kiviharjun marjatila Suonenjoelta. Tämän vuoden voittomansikka painoi peräti 130 grammaa, eli liki parikymmentä grammaa enemmän kuin viimevuotinen voittomöhkäle. Halkaisijaltaan mansikka oli kymmensenttinen. Tiukan vastuksen Kiviharjun voittomarjalle antoi Panu Kankaanrannan viljelmällä Sauvossa kasvanut 123-grammainen mansikka. Halkaisijaltaan kakkostilalle pääsyt mansikka oli jopa hiukan voittajaa suurempi, 102 millimetriä.

Tiivis, mutta pehmeä ja muodoltaan moneksi mukautuva turveharkko on helppo ratkaisu syyskauden somistuksiin ja nopeisiin piharemontteihin. Turveharkoista syntyvät niin ruukut krysanteemeille ja kanerville kuin vaikkapa suloinen pesä ruskatirviäisen kivimunille. Lue artikkelista ja Oma Piha –lehden syysnumerosta vinkkejä turpeen monista käyttömahdollisuuksista ja keksi itse lisää! Turpeen uudet käyttökohteet Turveharkot ovat puhdasta turvetta, eivätkä sinänsä eroa suuresti

Herukan kohtaloksi koituivat tänä vuonna keväthallat. Parhaan kukinnan aikaan osuneet hallayöt verottivat herukan kokonaissatoa peräti puolellatoista miljoonalla kilolla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että herukan kokonaissato jää 3 miljoonaan kiloon. Tästä 2 miljoona kiloa on mustaherukkaa ja miljoona kiloa puna- ja valkoherukkaa. Eniten tuhojaan halla teki valkoherukkakasvustoissa. Puna- ja mustaherukka näyttäisivät selvinneen vähemmällä, sillä ne

Lepaan vuoden tilaviini -kilpailu oli tänä vuonna korkealuokkainen, sillä mitaleita myönnettiin aiempaa enemmän. — Hyvää tasoa kuvaa myös se, että 82 tuotteesta kahdelle myönnettiin kultamitali, totesi kilpailun puheenjohtaja ISTVÁN ZSEMBERY. Kisassa oli mukana 13 kotimaista viinitilaa. Järjestyksessään yhdeksännet kilpailut järjestettiin Lepaa -2004 näyttelyn yhteydessä. Kultamitalin sai vuoden tilaviiniksi valittu pälkäneläisen Rönnvikin Viinitilan Rönnvik -marjaviini, joka

Ovet ovat avoinna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon yrttitarhassa Mikkelissä Karilassa ke 25.8.2004. Iltapäivä on suunnattu suurkeittiöväelle ja yrttien käyttöön ja uutuuksiin perehdytään klo 12 alkavassa seminaarissa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tiloissa. Iltapäivän yrttitarhakierros alkaa MTT Ekologinen tuotanto Karilassa klo 15.00. Iltakierros yrttitarhassa sopii kaikille yrteistä kiinnostuneille, niin käyttäjille kuin kasvattajillekin. Yrttitarhasta

Suomessa on geenimuunneltujen organismien (GMO) kenttäkokeita on meneillään teollisuusperunasta ja koivuista, joka joutui ilkivallan kohteeksi. – Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA. Ilman kenttäkokeita ei saada riittävää tietoa geenimuunnelluista organismeista eikä esimerkiksi siitä, mitä todellisia riskejä ne mahdollisesti aiheuttavat ympäristölle. Ylitarkastaja TUULA

Tulvien alle jääneet maan pinnalta kerättävät viljelykasvit, esimerkiksi salaatit, tomaatit ja yrtit, on syytä pestä erityisen huolellisesti ennen käyttöä. Ainakin Vantaanjoen tulvan alle jäi kasvimaita. Vantaanjoen vettä ei toistaiseksi suositella käytettäväksi myöskään viljelypalstojen kasteluun, kunnes norovirustutkimukset ovat valmistuneet. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan ensi maanantaina 9. elokuuta. Vaikka tulva ei muualla johtanut yhtä vakaviin seurauksiin, asia on

Kesä on edennyt loppusuoralle. Vihannesten kasvu ei ole ollut mutkatonta tänä vuonna. Monen kasvin kasvuun lähtö viivästyi viileän alkukesän vuoksi ja tämän jälkeen heinäkuun sateet koettelivat niin viljelykasveja kuin niitä viljeleviä puutarhureita. Kesän viimeisen kuukauden aikana on vielä mahdollisuus kiriä kiinni aikataulua ja varmistaa vihannesten laatua. Kasvisten viljelijät toivovat elokuuksi aurinkoisia, lämpimiä ja kuivia sääjaksoja,