Kaikki jutut

Parsakaali (Brassica oleacera var. italica), on kotoisin Italiasta, Calabrian maakunnasta, jossa sitä viljeltiin luultavimmin jo antiikin Rooman aikaan. Suomeen parsakaali kotiutui 1900-luvulla. Varsinaisen läpimurtonsa täkäläisiin ruokapöytiin se on tehnyt vasta parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin siitä voidaan sanoa tulleen yksi trendikaaleistamme yhdessä muiden erikoiskaalien, muun muassa ruusukaalin kanssa. Tällä hetkellä parsakaalia syödään reilut puoli kiloa

Luomuliitossa uskotaan, että luomutuotantoa voidaan kehittää parhaiten lisäämällä sopimustuotantoa. Näin viljelijät voivat vastata jalostajien ja viejien tarpeisiin ja toisaalta jalostajat saavat tarvitsemansa raaka-aineen. Luomuliitto juhlii perjantaina 20-vuotista taivaltaan Mikkelissä. Liitto perustettiin Juvalla vuonna 1985, jolloin Suomessa oli alle 50 luonnonmukaisesta viljelystä innostunutta pioneeria. Nyt luomuviljelijöitä on 4450 ja luomuviljeltyä peltoalaa on 6,7 prosenttia eli 148

Uhanalaisten eliöiden ja kasvien luettelo on saatettu ajan tasalle. Uhanalaisten eliölajien luettelo kasvaa yli sadalla lajilla ja rauhoitettujen lajien luettelosta poistuvat muun muassa sinivuokko, tyrni ja kataja. Valtioneuvosto päätti luonnonsuojeluasetuksen muutoksesta tänään torstaina. Muutoksen mukaan uhanalaisia lajeja on Suomessa yhteensä 1410, joista erityisesti suojeltavia lajeja on 608. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut vuoden 1997 asetukseen

Tatti- ja helttasienien sadon määrä on Suomessa vuosittain noin 2-5 miljoonaa tonnia. Syötävien sienien osuus sadosta on 75 prosenttia. Vain 1-2 prosenttia syötävistä sienistä poimitaan hyötykäyttöön. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta selvityksestä, jossa tarkastelun kohteena on ollut 1700 Suomessa kasvavaa tatti- ja helttasientä. Näistä lähes 200 on uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Laaja tatti- ja helttasieniselvitys

Suomen tämän vuoden parhaimmaksi hunajaksi on valittu inarilaisen AAPPO VALON tuottama hillahunaja. Voittaja valittiin lauantaina Helsingin Terveys & Kauneus -tapahtumassa, jossa yleisö sai maistella 56 erilaista hunajaa ja äänestää suosikkiansa. Kilpailun järjestää Suomen Mehiläishoitajain Liitto Maisteltavat hunajat oli ryhmitelty kolmeen kategoriaan: kiteytyneet hunajat, juoksevat hunajat ja lajihunajat. Kiteytyneet hunajat -sarjan voittajaksi nousi kirkkonummelainen SEPPO LINTUNEN.

Joulukuussa suomalaisten kasvisten käyttö painottuu juureksiin. Joulun juhlapöytäänkin juurekset kuuluvat. Rosollia, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa syö lähes jokainen. Makeista laatikkoruoista ja tutusta juuressalaatista ei ole mitään syytä luopua, vaikka lisäksi kokeilee jotain uuttakin. Lounaismurteissa laatikot ovat ruotsin låda-sanan mukaisesti looria, koska niitä on paistettu kulmikkaissa paistoastioissa. Jo ennen uunien aikakautta tehtiin puddinkeja eli vanukkaita. Ne

Suomalaista hunajaa saatiin tänä vuonna 2,3 miljoonaa kiloa eli keskimäärin 43 kiloa yhtä mehiläispesää kohti. Mehiläishoitajilta kerättyjen tietojen perusteella kesän hunajasato oli monin paikoin runsaampi kuin vuosiin. Edellinen, valtakunnallisesti vastaavan hyvä hunajavuosi oli vuonna 1994. Menneen kesän aikana oli maaperässä riittävästi kosteutta, ja kukkiin nousi runsaasti mettä mehiläisten kerättäväksi. Aurinkoinen ja lempeätuulinen kesä antoi mehiläisille

Ruusunmarjan ravintosisältö on niin erinomainen, että sitä kannattaisihyödyntää nykyistä paljon enemmän, arvioidaan tuoreessa Maa- jaelintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa. Ruusunmarjassa onC-vitamiinia jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mustaherukassa. Suomessa paljon koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi tutkijoidenmielestä monien elintarvikkeiden raaka-aineeksi, koska sen marjat ovatmiedon makuisia. Kurtturuusun marja sisältää kaikista elintarvikkeistaeniten C-vitamiinia eli noin 800 milligrammaa sadassa grammassa. Ruusunmarjoissa on myös

Luonnonkiven valitsemiseen saa nyt entistä laajamittaisempaa apua Tulikivi-studioilta. Sisustussuunnittelija Pirjo Koskela on määritellyt toisiinsa sointuvat kivilajit, puulajit ja saumausaineet, joilla saa rakennettua kauniin kodin sisustuskokonaisuuden. Tulikiven ammattitaitoiset kivimyyjät ja värimaailmaesite eivät jätä asiakasta pulaan. Värimaailman suunnittelun apuna ovat kivitaulut, joissa Tulikiven sisustuskivivalikoimaan kuuluvat kivet on lajiteltu päävärinsä mukaan viiteen värimaailmaan : ruskeat, mustavalkeat, harmaat, vihreät

Tulikiven syksyn sisustuskiviuutuus on jokikivimosaiikki. Pienkivet ovat säilyttäneet mosaiikissa luonnolliset muotonsa ja värinsä. Tuloksena on elävä pinta, joka tuo mieleen kesäiset rannat. Luonnollisen harmaat värisävyt ja luonnonmukaiset muodot ovat sisustuskiviuutuuden valtteja. Muiden Tulikiven sisustuskivimalliston mosaiikkien tavoin kivet ovat kiinni verkossa, joten ne on helppo kiinnittää. Mosaiikista on myynnissä kaksi eri muotoa: suorareunainen ja aaltoreunainen. Jokikivimosaiikki

Vaikka syksy kohta taittuu talveksi, jatkuu kasvihuoneissa kesä. Raikkaiden salaattien kasvatus onnistuu pohjoisen pimeilläkin ja uutta satoa korjataan joka päivä. Siinä missä mieltä virkistämään sytytetään nyt kirkasvalolamppuja, voi keholle tarjota hyvää oloa nauttimalla viherhoitona raikkaita salaatinlehtiä. Ruukkusalaattien suosio on lisääntynyt kahden vuosikymmenen ajan tasaiseen tahtiin. Kuluttajat arvostavat hyvää saatavuutta, puhtautta ja keveyttä. Vihreä väri ja

Rönnvikin viinitilan Rönnvik viherherukkaviini on valittu Vuoden tilaviiniksi. Tuomaristo kuvaili voittoisaa tilaviiniä täyteläiseksi ja tasapainoiseksi tuotteeksi, lajityypilliseksi ja runsaan hedelmäiseksi. Vuoden tilaviinin valinta tehtiin 55 tuotteen joukosta seitsemässä eri sarjassa. Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, maku ja kokonaisvaikutelma. – Tuntuu, että viinitilanne on tasoittunut. Viinitilojen joukosta