Kaikki jutut

Herukan kohtaloksi koituivat tänä vuonna keväthallat. Parhaan kukinnan aikaan osuneet hallayöt verottivat herukan kokonaissatoa peräti puolellatoista miljoonalla kilolla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että herukan kokonaissato jää 3 miljoonaan kiloon. Tästä 2 miljoona kiloa on mustaherukkaa ja miljoona kiloa puna- ja valkoherukkaa. Eniten tuhojaan halla teki valkoherukkakasvustoissa. Puna- ja mustaherukka näyttäisivät selvinneen vähemmällä, sillä ne

Lepaan vuoden tilaviini -kilpailu oli tänä vuonna korkealuokkainen, sillä mitaleita myönnettiin aiempaa enemmän. — Hyvää tasoa kuvaa myös se, että 82 tuotteesta kahdelle myönnettiin kultamitali, totesi kilpailun puheenjohtaja ISTVÁN ZSEMBERY. Kisassa oli mukana 13 kotimaista viinitilaa. Järjestyksessään yhdeksännet kilpailut järjestettiin Lepaa -2004 näyttelyn yhteydessä. Kultamitalin sai vuoden tilaviiniksi valittu pälkäneläisen Rönnvikin Viinitilan Rönnvik -marjaviini, joka

Ovet ovat avoinna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon yrttitarhassa Mikkelissä Karilassa ke 25.8.2004. Iltapäivä on suunnattu suurkeittiöväelle ja yrttien käyttöön ja uutuuksiin perehdytään klo 12 alkavassa seminaarissa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tiloissa. Iltapäivän yrttitarhakierros alkaa MTT Ekologinen tuotanto Karilassa klo 15.00. Iltakierros yrttitarhassa sopii kaikille yrteistä kiinnostuneille, niin käyttäjille kuin kasvattajillekin. Yrttitarhasta

Suomessa on geenimuunneltujen organismien (GMO) kenttäkokeita on meneillään teollisuusperunasta ja koivuista, joka joutui ilkivallan kohteeksi. – Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA. Ilman kenttäkokeita ei saada riittävää tietoa geenimuunnelluista organismeista eikä esimerkiksi siitä, mitä todellisia riskejä ne mahdollisesti aiheuttavat ympäristölle. Ylitarkastaja TUULA

Tulvien alle jääneet maan pinnalta kerättävät viljelykasvit, esimerkiksi salaatit, tomaatit ja yrtit, on syytä pestä erityisen huolellisesti ennen käyttöä. Ainakin Vantaanjoen tulvan alle jäi kasvimaita. Vantaanjoen vettä ei toistaiseksi suositella käytettäväksi myöskään viljelypalstojen kasteluun, kunnes norovirustutkimukset ovat valmistuneet. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan ensi maanantaina 9. elokuuta. Vaikka tulva ei muualla johtanut yhtä vakaviin seurauksiin, asia on

Kesä on edennyt loppusuoralle. Vihannesten kasvu ei ole ollut mutkatonta tänä vuonna. Monen kasvin kasvuun lähtö viivästyi viileän alkukesän vuoksi ja tämän jälkeen heinäkuun sateet koettelivat niin viljelykasveja kuin niitä viljeleviä puutarhureita. Kesän viimeisen kuukauden aikana on vielä mahdollisuus kiriä kiinni aikataulua ja varmistaa vihannesten laatua. Kasvisten viljelijät toivovat elokuuksi aurinkoisia, lämpimiä ja kuivia sääjaksoja,

Elokuun kasveiksi on valittu matala, pitkään kukkiva pallohortensia sekä loppukesästä runsaaseen kukkaan puhkeava syysleimu. Vanhat rakastetut leimulajikkeet pitävät pintansa pihojen suosikkeina vuosikymmenestä toiseen, vaikka uusia lajikkeita tulee kauppaan vuosittain. Yhtä lailla pidetty on pallohortensia, jonka pyöreät kukkapallot ja lehdet ovat tänä vuonna runsaiden sateiden ansiosta kasvaneet tavallista suuremmiksi ja näyttävämmiksi. Pallohortensia viihtyy kevyessä varjossa Pallohortensia

Viileän kesän vuoksi auringonkukkia on saatu tänä vuonna hieman odottaa, mutta nyt niitä taas saa poimia! Helsingin kaupungin kukkapelloilta Haltialassa ja Viikissä voi käydä poimimassa mieltä ilahduttavan kimpun. Haltialan tilan pelloilla kasvaa tänä kesänä hunajakukkaa, pellavaa, ruiskaunokkia ja kehäkukkaa. Kukkakimpusta saa komean, kun siihen lisää vielä vehnän ja kauran korsia, mutta ruista ei ole tarkoitettu

Mansikka on saanut myyntipöydille seurakseen kesän toisen herkkumarjan, hienoaromisen vadelman. Vadelmalla on tänä vuonna päästy herkuttelemaan hieman normaalikesää myöhemmin. Poiminta on nyt päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla ja pääsatokausi ajoittuu Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan elokuun alkupuoliskolle. Kevään hallayöt verottivat vadelmasatoa jonkin verran. Tämän vuoksi kokonaissadosta odotetaan hiukan pienempää kuin viime vuonna, noin 600 000 kiloa.

Farmari Suomen Maatalousnäyttely alkaa huomenna torstaina Mikkelissä. Nelipäiväinen näyttely Mikkelin raviradan alueella on vuoden suurin kotimainen maatalousalan tapahtuma. Pääosissa ovat suomalainen ruoka, maatalouden osaaminen sekä vireä ja elinvoimainen maaseutuyrittäjyys. Näyttelyyn odotetaan 85 000 kävijää. Varsinaisen näyttelyn lisäksi avoinna on 23 retkikohdetta Itä-Suomesta. Farmarin kotieläinosastolla näkee maatilan asukkeja lypsylehmistä alpakoihin ja työnäytöksissä tutustutaan hevosenkengän taontaan sekä

Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla parhaimmillaan. Lämmin ja kostea sää kypsyttää mansikkaa vauhdikkaasti. Kotipakastajien ja säilöjien kannattaa olla viimeistään nyt liikkeellä. Mansikoita on saatavana vielä pari viikkoa, jonka jälkeen tulee mansikkaa sadonajoitusviljelmiltä. Vadelmat kypsyvät mansikkakauden lähetessä loppuaan. Ensimmäiset vadelmat ovat kuluttajien saatavana. Vadelman poiminta on käynnissä ensi ja seuraavalla viikolla. Vadelman pääsato ajoittuu elokuulle. Mansikkaa

Luonnonvaraisen mustikan tulevaisuus on säiden armoilla. Ilmaston lämpenemisen vuoksi mustikan kukinta alkaa entistä aikaisemmin, mikä altistaa kukinnot hallalle. Tänä vuonna mustikkaa riittääkin poimittavaksi vain halloilta säästyneissä metsissä. Pelloilla viljeltevä pensasmustikka on nopeasti yleistynyt. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämien tietojen perusteella on havaittu, että mustikka on kukkinut kolmena vuonna (2000-2002) ja tänä vuonna aikaisemmin kuin 1990-luvun loppuvuosina.Varhainen kukinta