Kaikki jutut

Omena on suomalaisten toiseksi eniten syömä hedelmä banaanin jälkeen. Kotimaisen omenantuotannon osuus kokonaiskulutuksesta on noin kuusi prosenttia, loppu on tuontiomenaa. Kotimaisen omenan viljelyala on kasvanut reippaasti viime vuosina. Vuonna 2004 se oli 620 hehtaaria, josta satoikäistä kasvustoa oli 500 hehtaaria. Omenaa tuottavia yrityksiä on noin 430. Ammattimaisesti omenaa tuotetaan 1,9–3,4 miljoonaa kiloa vuodessa ja kotipuutarhoissa

Kotimaisen omenan sesonki on lyhyt ja määrät pieniä, mikä vaikeuttaa omenan kauppaa. Markkinointi on kehittymätöntä, hinnat korkeat, ja kaiken lisäksi omenan laatu merkitsee kaupalle ja kuluttajalle eri asioita. Työtehoseura kertoi torstaina Helsingissä tuloksia tutkimushankkeesta, jossa on paneuduttu kotimaisen omenan kauppaan niin viljelijän, kaupan, suurkeittiöiden kuin kuluttajankin näkökulmasta haastattelujen ja kyselyjen avulla vuosina 2003-2004. Hankkeen päärahoittaja

Lasten ja varhaisnuorten liikunnallinen kehittäminen on jo muutaman vuoden ajan ollut monien tapahtumien ja tempausten tavoitteena. Lapsen luonnolliseen liikunnanhalun tyydyttämiseen ei välttämättä tarvita erityisiä liikuntapaikkoja, vaan tuttu kodin, päiväkodin ja koulun turvallinen pihapiiri luo lapselle rauhallisen leikki- ja liikuntaympäristön. Tutussa ympäristössä lapsen mielikuvitusmaailmaa ilmentävät leikki ja liikunta yhdistyvät luonnollisimmin. Ruutuhyppely on tuttu perinneleikki Ruutuhyppelyä lapset

Hortonomien Yhdistys ry on puutarhaopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneita hortonomeja yhdistävä yhdistys, joka perustettiin vuonna 1925 Hämeenlinnan lähellä, Hattulan Lepaalla. Yhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Perustettaessa yhdistys sai nimekseen Suomen Puutarhateknikkojen Seura ry. Vuonna 1956 oli nimenmuutoksen aika, jolloin yhdistyksen nimeksi tuli Hortonomien Yhdistys ry. Jäseniä on tällä hetkellä yhdistyksessä noin 500. Vuoden hortonomiksi valittiin tänä

Suomen Paras Piha –kilpailussa selvisi kesäkuussa tehdyissä alkukarsinnoissa jatkoon 28 pihaa, joissa vierailtiin heinäkuun aikana. Karsinta tehtiin ilmoittautumisen yhteydessä pihoista annettujen tietojen sekä valokuvien perusteella. Länsi-Suomen läänistä valittiin runsaan osanoton vuoksi vierailtavaksi kymmenen pihaa, muista 4-5 pihaa. Suomen Paras Piha –kilpailun alueelliset voittajat ovat ratkenneet. Finaalissa ovat: Länsi-Suomen lääni: Kuosa, Perniö ja Kujala, Saarijärvi Itä-Suomen

Kesän makuelämyksistä vadelma on poimintavuorossa. Sen poiminta on jo täydessä käynnissä. Määrällisesti vadelmaa tulee eniten myyntiin tämän ja tulevan viikon aikana. Viimeaikaisten kuivien ja aurinkoisten säiden ansiosta vadelma on laadullisesti hyvää ja aromikasta. Poiminnassa on useita lajikkeita, pääasiassa kuitenkin Ottawaa ja Muskokaa, jotka ovat yleisimmät vadelmalajikkeemme, kertoo toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. Ottawan

Oma Piha -lehden Suomen Paras Piha -kilpailu on edennyt finaalivaiheeseen. Läänien parhaat pihat ovat parhaillaan alueellisista asiantuntijoista koostuvan tuomariston arvioitavina. Tulokset julkistetaan Oma Piha -lehdessä numero 4/2005, joka ilmestyy elokuun 18. päivänä. Kaikkiin pihakilpailuun osallistuneisiin otetaan myös henkilökohtaisesti kirjeitse yhteyttä, kun alueellinen tulos varmistuu.

Koivutisleen tuoksu on tehokas suoja puutarhakasveissa oleilevien nilviäisten tuhotöitä vastaan, ilmenee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemistä tutkimuksista.Tutkimusta ollaan jatkamassa tuotekehityksen suuntaan vaikkakin uuden innovaation tuotekehitystä rajoittaa EU:n biosididirektiivi. Koivutisleellä käsiteltyjä aidanteita onkin tarkoitus saada myyntiin ensi vuoden aikana. Teho kesti jopa kaksi viikkoa Jokioisissa suoritetuissa kokeissa käytettiin Ahvenanmaalta siirrettyjä espanjansiruetanoita ja Lahden kokeissa kaupungin omia

Seuraava heinäkuun aikana kypsyvä marjaherkkumme on vadelma, jonka satokausi on juuri käynnistymässä koko maassa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että vadelman poiminta on päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla. Satokauden arvioidaan jatkuvan pitkälle elokuuhun, jos säät ovat suopeat ja aurinkoa ja sateita saadaan tasaisesti. Heinäkuun helteet eivät ainakaan vielä ole verottaneet vadelmaa. Paras tilanne on tiloilla, joilla

Omenoista ja syksyn herkkumarjoista on tänä vuonna lupa odottaa runsasta satoa, mutta runsaat sateet voivat pitkän hellejakson jälkeen pilata laadun, kerrotaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT). Kasvukausi alkoi tänä vuonna viileänä, mutta juhannuksen jälkeen alkanut hellejakso on kirinyt kasvua kiinni. Jos sademäärät pysyvät kohtuullisina, saadaan omenasta, herukoista, vadelmasta ja pensasmustikasta tänä vuonna hyvä sato. Hedelmien

Mustikan, suomuuraimen ja puolukan sadot kehittyvät tänä vuonna hyviksi. Mustikan kukinta on edennyt suotuisissa merkeissä koko Suomessa. Mustikan kukkia on laskettu tutkimusmetsien koeruuduilta (80 metsää, 400 koeruutua) keskimäärin 196 kpl. Jokaiseen tutkimusmetsään on sijoitettu viisi, yhden neliömetrin kokoista koeruutua mustikkakasvustoihin, joilta kukat, raakileet ja kypsät marjat lasketaan. Läänien välillä ei ollut suuria eroja.- Kukinnan määrä

Pihakilpailussa on tehty alueellinen esikarsinta kesäkuun aikana. Jatkoon päässeet pihat on valittu heinäkuun alussa ilmoittautumiskirjeiden ja osallistujien toimittamien valokuvien perusteella. Kilpailun seuraavassa vaiheessa raadin jäsenet käyvät tutustumassa jatkoon päässeisiin pihoihin. Lähes sadan ilmoittautuneen pihan joukosta on valittu tutustuttavaksi 28 pihaa eri puolilta Suomea. Sekä jatkoon pääsystä että tällä kertaa kilpailusta karsiutumisesta ilmoitetaan pihojen omistajille henkilökohtaisesti