Kaikki jutut

Pihojen ja puutarhojen syksy on värikäs sateista huolimatta. Ruskan värjäämien puiden ja pensaiden lisäksi pihoilla kukkivat syyskuun nimikkokasvit pensashanhikit ja asterit. Pensashanhikkien kukinta on alkanut jo kesäkuun lopulla ja jatkuu runsaana talven tuloon asti. Myös monivuotiset asterit kestävät hyvin yöpakkasten puraisut. Sini- ja punasävyiset kukat hehkuvat hillitysti siihen saakka, kun lumi peittää tummanvihreät versot. Pensashanhikit

Aamuisessa maisemassa viipyvä sumu ja lammikoiden litinä kuuluvat syksyyn, mutta kesäkurpitsoille niiden ilmestyminen tietää ongelmia. Kurpitsamaalta saa kuitenkin syötävää pakkasiin saakka, kunhan pelastaa kypsyvät nuijat ja pallot märkyydeltä. Sato pelastuu ilmastoinnilla. Kasvavien kesäkurpitsojen mätänemisen taustalla ei yleensä ole kasvitautia tai salaperäistä kurpitsantuhoojaa. Ratkaisu piilee kurpitsan kasvuympäristössä. Lehtien alla piilevät kesäkurpitsat mätänevät herkästi kärkiosistaan, jos ne

Kemira GrowHow uudistaa tuotevalikoimansa ilmeen, myös omat nurmikkosiemenet ja katteet tulevat myyntiin. Lannoitepakkaukset muuttuvat perinteisestä säkistä panoraaman muotoisiksi kantokasseiksi, joissa kantokahvana on monikäyttöinen puukeppi. Uudet lannoitteet on suunniteltu ympärivuoden käytettäväksi. Markkinointipäällikkö Kimmo Hakkala kertoo, että Perinteinen Puutarhan yleislannos on ensi keväästä alkaen Puutarhan Kevät. – Puutarhan Kesä -lannos on tarkoitettu sekoitettavaksi kesäkukkien ja havukasvien kasteluveteen.

Yhdysvalloissa on löydetty uusi terveydellinen syy mustikan syömiseen. Ryhmä USA:n maatalousministeriön USDA:n tutkijoita löysi mustikasta yhdisteen, joka saattaa alentaa kolesterolia. Pterostilbene-nimistä yhdistettä on aikaisemmin löydetty myös viinirypäleestä. Pterostilbene on antioksidantti, joka on samankaltainen resveratroli-nimisen antioksidantin kanssa. Näiden kummankin antioksidantin oletetaan alentavan kolesterolia. Tutkimus tehtiin rotan maksan soluilla laboratorio-olosuhteissa, joten löydetyn yhdisteen tarkkaa vaikutusta ihmiskehossa ei

Syksyn istutusviikkojen tunnuslause ”Syksy on parasta istutusaikaa” pitää erityisen hyvin paikkansa tänä vuonna. Vaikka säät eivät ole lomalaisia hellineet, istutettaville taimille olosuhteet ovat poikkeuksellisen hyvät. Sateisen kesän ja syksyn ansiosta taimia ei tarvitse kastella. Kasvit juurtuvat nopeasti ja kasvavat rehevästi. Syksyn Istutusviikot alkavat elokuun viimeisenä viikonloppuna. Taimia voi istuttaa aina maan routaantumiseen asti. Ammattilaiset ja

Lapsille ja nuorille suunnattu Terveyttä kasviksilla -kampanja käynnistyy viidennen kerran tänä syksynä. Kampanjan aikana kiinnitetään huomiota erityisesti kasvisten saatavuuteen kouluissa ja kotona. Syksyn aikana tutustutaan erilaisiin kasviksiin, kokataan ja piirretään sarjakuvia. Kasvisten saatavuus on erityisen tärkeää. — Jääkaapin alalokerosta ei kukaan ota kuoriporkkanoista, mutta valmiiksi kuoritut ja paloitellut porkkananpalat katoavat kyllä, vihjaa Kotimaiset Kasvikset ry:n

Koloradonkuoriaiset jatkavat perunapeltojen kiusana itäisessä Suomessa. Pohjois-Karjalassa on todettu kuusi ja Etelä-Karjalassa kolme uutta toukkaesiintymää. Yhdessä esiintymistä oli myös jo kuoriaisten koteloasteita, kerrotaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta. Kesän kuluessa perunapalstoilta on todettu tähän mennessä yhteensä 27 koloradonkuoriastapausta. Niistä 18 on todettu Pohjois-Karjalassa, kahdeksan Etelä-Karjalassa ja yksi Etelä-Savossa. 23 tapauksessa kuoriaisia on esiintynyt kotitarvepalstoilla ja neljässä ammattiviljelmissä. Pohjois-Karjalan

Syksyn suuri puutarhatapahtuma SYYSPUUTARHA avaa ovensa Espoon Marketanpuistossa lauantaina 21.8. Sunnuntaihin kestävästä kaksipäiväisestä puutarhanäyttelystä löytyy kaikki tarvittava pihan syystöihin ja leppoisaan loppukesän viettoon omassa puutarhassa. Juuri nyt eletään muun muassa parasta monivuotisten kasvien istutusaikaa, eivätkä tunnelmalliset kesä- ja syysillat puutarhasta nauttien vielä ole ohi, toteaa Pekka Leskinen Viherympäristöliitosta. Leskisen mukaan Syyspuutarha-näyttelyssä on hyvä käydä katsastamassa

Kilpailu kesän suurimmasta mansikasta on ratkennut. Sen voitti toistamiseen peräkanaa Kiviharjun marjatila Suonenjoelta. Tämän vuoden voittomansikka painoi peräti 130 grammaa, eli liki parikymmentä grammaa enemmän kuin viimevuotinen voittomöhkäle. Halkaisijaltaan mansikka oli kymmensenttinen. Tiukan vastuksen Kiviharjun voittomarjalle antoi Panu Kankaanrannan viljelmällä Sauvossa kasvanut 123-grammainen mansikka. Halkaisijaltaan kakkostilalle pääsyt mansikka oli jopa hiukan voittajaa suurempi, 102 millimetriä.

Tiivis, mutta pehmeä ja muodoltaan moneksi mukautuva turveharkko on helppo ratkaisu syyskauden somistuksiin ja nopeisiin piharemontteihin. Turveharkoista syntyvät niin ruukut krysanteemeille ja kanerville kuin vaikkapa suloinen pesä ruskatirviäisen kivimunille. Lue artikkelista ja Oma Piha –lehden syysnumerosta vinkkejä turpeen monista käyttömahdollisuuksista ja keksi itse lisää! Turpeen uudet käyttökohteet Turveharkot ovat puhdasta turvetta, eivätkä sinänsä eroa suuresti

Herukan kohtaloksi koituivat tänä vuonna keväthallat. Parhaan kukinnan aikaan osuneet hallayöt verottivat herukan kokonaissatoa peräti puolellatoista miljoonalla kilolla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että herukan kokonaissato jää 3 miljoonaan kiloon. Tästä 2 miljoona kiloa on mustaherukkaa ja miljoona kiloa puna- ja valkoherukkaa. Eniten tuhojaan halla teki valkoherukkakasvustoissa. Puna- ja mustaherukka näyttäisivät selvinneen vähemmällä, sillä ne

Lepaan vuoden tilaviini -kilpailu oli tänä vuonna korkealuokkainen, sillä mitaleita myönnettiin aiempaa enemmän. — Hyvää tasoa kuvaa myös se, että 82 tuotteesta kahdelle myönnettiin kultamitali, totesi kilpailun puheenjohtaja ISTVÁN ZSEMBERY. Kisassa oli mukana 13 kotimaista viinitilaa. Järjestyksessään yhdeksännet kilpailut järjestettiin Lepaa -2004 näyttelyn yhteydessä. Kultamitalin sai vuoden tilaviiniksi valittu pälkäneläisen Rönnvikin Viinitilan Rönnvik -marjaviini, joka