Kaikki jutut

Pohjois-Suomen kesän pitkät päivät ja viileät yöt tarjoavat poikkeukselliset kasvuolosuhteet monille uusille viljelykasveille. Viime perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa on mahdollista saada yhtä suuri tai jopa suurempi ja laadukkaampi minttusato kuin Keski-Euroopassa. Minttua väitöskirjaansa varten tutkineen Abbas Aflatunin työn perusteella löytyivät mintun kasvatukselle sopiva maan pH ja ravinnetasapaino, istutustiheys, sopiva kasvilaji ja lajike ja lisäysmenetelmä

Tuulessa mukavasti kahisevat järviruo¤ot, kukkivat lumpeet ja laineiden liplatus ovat kesää parhaimmillaan. Koko rannan valloittava, runsaana rehottava ruovikko ei kuitenkaan ole mikään ilo silmälle. Sitä paitsi rannan liian tuuhea viidakko haittaa niin uimista, veneilyä kuin muutakin kesäistä menoa. Ruovikon osittainenkin poisto kohentaa rannan ilmettä yllättävän paljon ja samalla tulee omalta osaltaan parantaneeksi myös vesistön tilaa.

Kotipuutarhasta saattaa löytyä yllättävän monenlaisia kasvupaikkoja. Puutarhakirjoista löytyy neuvoja eri olosuhteisiin sopivien lajien valintaan, mutta entä jos kasvi on jo ehditty istuttaa vääränlaiseen paikkaan? Kasvupaikkavaatimuksiin on tärkeää perehtyä jo ennen kasvien hankintaa, jotta ostos ei jäisi ainoastaan yhden kesän iloksi. On kuitenkin melko yleistä, että taimi istutetaan omien mieltymysten mukaiselle paikalle, eikä sinne minne se

Karpalomehu saattaa tutkijoiden mukaan olla mahdollinen taistelukilpi suolistosairauksia aiheuttavia viruksia vastaan, BBC kirjoittaa. Vaikutus on kuitenkin havaittu vasta laboratorio-olosuhteissa, jolloin karpalomehu esti viruksia tartuttamasta ohutsuolen soluja. Suoliston virusinfektiot aiheuttavat vuosittain tuhansien pikkulasten kuoleman ympäri maailmaa, erityisesti kehitysmaissa. Jenkkitutkimuksessa keskityttiin apinoiden ja vuohien kantamiin suoliston viruksiin. Nähtäväksi jää, saadaanko vaikutus todistettua myös ihmisellä. Tutkijoiden mukaan karpalomehun

Ensi viikonloppuna vietetään leppoisaa lauantaipäivää Espoon Marketanpuiston puutarhamarkkinoilla. Upea puisto on nähtävyys sinänsä, ja markkinapäivänä 11.6. sen antia täydentävät lukuisat puutarhayritysten ja järjestöjen näyttelyosastot, jotka nousevat puiston nurmikentille ja puiden katveeseen. Markkinoilta löydät kesäkukkien sekä mauste- ja koristekasvien taimet istutettavaksi parvekkeelle, pihaan tai kesämökille. Kotiin viemisiksi voi hankkia myös muita hauskoja ja hyödyllisiä puutarhan tuotteita

Puulla juhlistetaan isoja ja pieniä iloja. Vastasyntyneelle istutetaan useinoma nimikkopuunsa, samoin hääparille tai pyöreitä vuosia täyttävällepäivänsankarille. Kesän kynnyksellä on hyvä tilaisuus muistaa myös koulunsapäättäviä nuoria ja istuttaa samppanjalasien kilistessä puun taimimuistuttamaan valmistumisesta. Istutushetki säilyy mielessä pitkään, kunmukana on iloinen joukko ystäviä ja sukulaisia. Pitkäikäinen puu sopii hyvin erilaisten merkkipäivien muistoksi. Puun kasvuakatsellessa ja tainta hoivatessa

Kesäkuun nimikkokasveiksi on valittu tiheäkasvuiset maanpeitekasvitlamoherukka ja sammalleimu. Kumpikin kukkii parhaillaan Etelä-Suomessa,lamoherukka vaaleankeltaisin tai punertavin, sammalleimu valkoisin,liilansinisin tai purppuranpunaisin kukin. Kukinnan jälkeen maata peittävätkasvien lehdet, jotka syksyn tullen hivelevät silmää upeilla ruskansävyillä. Lamoherukka ja sammalleimu menestyvät lähes kaikkialla Suomessa. Matalatmaanpeitekasvit sopivat rinteisiin ja muihin paikkoihin, joissa nurmikonhoito on hankalaa. Aikainen maanpeittäjä Lamoherukka (Ribes glandulosum) on

Mustikan terveysvaikutusten saama myönteinen julkisuus on johtanut Iso-Britanniassa varsinaiseen mustikkabuumiin. Iso-Britannian johtavan vähittäiskauppaketjun Tescon mukaan mustikan myynti on lisääntynyt 185 prosenttia viime syyskuusta lähtien ja jatkaa kasvuaan kuukaudesta toiseen. Myös muut vähittäiskaupat ovat vahvistaneet havainnon. Brittiläiset ravitsemusasiantuntijat ja tutkijat ovat ylistäneet mustikan olevan on yksi luonnon terveyspommeista. Mustikan terveysvaikutuksista on saatu todisteita monissa tutkimuksissa, jotka

Monen kotipuutarhurin harmiksi kotimaiset alppiruusut ovat loppuneet kesken lähes kaikista puutarhamyymälöistä. Tilanne kismittää myös taimitarhoja, jotka eivät ponnisteluistaan huolimatta ole onnistuneet toimittamaan myyntiin tarjontaa vastaavaa määrää näitä nopeasti kotipuutarhureiden suuren suosion saavuttaneita kasveja. Kevään taimipulan takia taimitarhoilla ja -myymälöissä toivotaan, että asiakkaat olisivat valmiita korvaamaan kotimaiset alppiruusut istutuksissaan muilla kasveilla. – Helppoa se ei tietysti

Missä ovat tummat ja tuliset alkuperäisrotuiset mehiläiset? MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML ry) kartoittavat tumman alkuperäisen mehiläisrodun nykyistä levinneisyyttä ja uhanalaisuusastetta Suomessa. Arviolta vain 200–300 pesässä surisee vanhaan rotuun kuuluvia mehiläisiä. Kaikkia tämän väriltään tumman ja joskus luonteeltaan kiukkuisen mehiläisrodun kantoja ei kuitenkaan tunneta. Kartoittajat hakevat pohjoismaiseksi mehiläiseksi kutsutun alkuperäisrodun

Toukokuun nimikkokasvit, kullerot ja marjatuomipihlaja aloittavat kotipihojen keväisen kukinnan. Aikaisimmat kullerot kukkivat jo viikon, kahden sisällä. Marjatuomipihlaja puhkeaa täyteen loistoonsa toukokuun lopulla. Valkoisten kukkien tuoksusta tulee mieleen pihlaja, mutta terttukukinto muistuttaa tuomea. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukauden kuukaudelle valitaan omat nimikkokasvinsa, yksi puuvartinen ja yksi monivuotinen kukkakasvi eli perenna. Kuukauden kasvien valinnalla tuodaan

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuo markkinoille sienijuurisiirrosteen, joka maahan tai kasvualustaan sekoitettuna parantaa ja varmistaa useimpien kasvilajien kasvua taimistossa, pellolla, puutarhassa, kasvihuoneessa ja sisätiloissa. Kyseessä on eläviä juurisieniä sisältävä uusi suomalainen tutkimustulos. Tuote on tarkoitettu sekä ammatti- että harrastelijaviljelijöiden käyttöön. Sienijuuren eli mykorritsan merkitystä puutarha- ja peltokasveilla on tutkittu MTT:n Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla