Kaikki jutut

Aivan Mikkelin keskustan tuntumassa on kaupunkilaisten suosima puistomainen ulkoilualue. Kävelytiet pujottelevat pitkin pohjois-etelä-suuntaisia maakannaksia ja kapeita harjuja, jotka pirstovat vesistöä. Niinpä patikoijat saavat ihailla veden kimallusta käänsivätpä he päätään oikeaan tai vasempaan: yhtäällä avautuu Saimaa, toisaalla Kaihunlahti ja Pursialanlahti ja lännessä vielä Kattilanlahti. Välillä kuljetaan yli kauniiden pikkusiltojen. Sittemmin kaupunki on päättänyt kunnostaa kävelyreittejä ja

Tampereelta Kangasalle ja Kangasalta Sahalahdelle tietä 325 ajettaessa kaunis järvimaisema saa hiljentämään vauhtia, ehkä pysähtymäänkin. Tie kulkee pitkin pengertä ja siltaa yli Pelisalmen, joka on kivikkoinen kapeikko Längelmäveden Isoniemenselän ja Villikanselän välissä. Tienvieren pikku luodoilla on näköalapaikka ja pysäköintitilaa. Pysähtyminen on turvallista polkupyöräilijöillekin, sillä tien viereen on äskettäin perustettu omat väylät kevyelle liikenteelle. Laaja ja

Isännän (tai emännän) viiri liehuu lippusalossa aina, kun talossa ollaan paikalla. Läsnäolon lisäksi viiri viestii muustakin. Yleisin viiri on maakuntaviiri, joka kertoo joko sen, missä ollaan tai sen, mistä tullaan. Moni haluaa viirin avulla viestittää synnyinmaakunnastaan. Maakunnan lisäksi voi kertoa myös, sattuuko olemaan ruotsinkielinen. Viime aikoina ovat yleistyneet myös kunta- ja kaupunkiviirit. Niissä esiintyy usein

Nyt on aika tutkiskella siemenpusseja. Ottaisiko samaa kivaa sorttia, joka ei vielä koskaan ole tuottanut pettymystä, vai kokeilisiko uutta? Auringonkukkia on tullut kylvettyä lähes joka kesä, ja vuosittain niiden valikoimaan tulee uutuuksia. Auringonkukan kasvatus on lasten mieleen, sillä kasvin varsi kohoaa nopeasti pituutta ja kasvun ihmettä pääsee todistamaan päivittäin. Lopulta syksyllä kukka aukeaa lapsen –

Viheralan ammattilaisia nähdään kevään koittaessa entistä useammin paitsijulkisten viheralueiden työmailla myös yksityispihoilla. Oman pihansakunnostajat ja rakentajat käyttävät yhä enemmän ammattilaisia sekä pihansuunnittelussa että toteutuksessa. Ammattilaisiin luotetaan erityisestipihojen peruskorjauksissa ja uutta pihaa rakennettaessa. Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja Seppo Närhi on tyytyväinentilanteeseen. – Ainoa ongelma on se, että paikoitellen asiakkaille joudutaan jo myymään”eioota”. Erityisesti keväällä ja alkukesällä uusia

Ulkogrillauksen suosion kasvu on jo muutaman vuodenajan näkynyt laadukkaiden ja monipuolisten kaasugrillien kysyntänä.Kaasugrilli onkin ruuanlaittajan oiva apuväline, sillä nestekaasu sopiiruuanlaittoon erittäin hyvin. Se on fossiilisista polttoaineistaympäristöystävällisin ja sen palamisesta syntyy lähinnä vainhiilidioksidia ja vettä, eikä se anna sivumakua ruokiin. Nestekaasunkäyttö on myös turvallista. Sen kuljetuksessa, säilytyksessä jakäytössä on kuitenkin muutamia asioita, jotka kannattaa pitää mielessä.

Aina välillä sataa harvinaisen märkää lunta. Se on niin kosteaa, että tarttuu klimppinä puiden oksiin. Aikansa sinniteltyään lumipaakku putoaa. Silloin on syytä olla poissa puun alta, jottei saa märkää lunta niskaan. Nyt on varottava, etteivät auton renkaat kurvaa pihanurmen kautta. Maa on niin vetinen, että siihen jäisi mutainen ura, joka olisi myöhemmin tasoitettava ja nurmi

Siemen- ja postimyyntiluettelot pursuavat värejä. Talvella niitä kaivataankin. Mutta värikkyys ei silti ole kauniin puutarhan tae. Puutarhan vihreiden rakenteiden merkitys valkeni minulle oikeastaan silloin, kun olin työssä Villandryn puutarhassa Ranskassa. Villandryn puutarhan eri osia kehystävät pensasaidat. Värikkäitä sipuli- ja kesäkukkiakin löytyy, mutta ne on sijoitettu matalien puksipuuaitojen muodostamien kuvioiden sisälle. Puutarhan yleisilme on vihreä, monessa

Ruissalon kokoelmiin kuuluu yli 5000 kasvilajia tai lajiketta, joten katsottavaa ja ihmeteltävää riittää. Puutarha on avoin yleisölle, ja ulkopuutarha on auki joka päivä klo 8-20. Kahvio ja kasvihuoneet ovat auki klo 10-17, jälkimmäisiin on pieni sisäänpääsymaksu. Opastuskin järjestyy, jos siitä sovitaan etukäteen. Kasvitieteellinen puutarha on tietenkin perustettu ensi sijassa yliopiston tutkimus- ja koulutuskäyttöä ajatellen, mutta

Helmikuun kovien pakkasten jälkeen sää on lämmennyt nopeasti. Lämpötila pysyttelee päivästä toiseen plussan puolella, ja vain öisin on pikku pakkasia. Vesi nousee järvien jäille, ja jäät myös haurastuvat. Tielaitos puskee lumipenkkoja syrjemmäs valtateitten varsilla, jotta sulamislumet eivät jäisi tielle vaan valuisivat syrjään. Kattolumet ryskävät alas, ja lumi sulaa kovaa kyytiä myös kukkapenkeissä, kinokset tiivistyvät ja

Pensasaidat ovat puuntaimista kasvatettuja aitoja tavanomaisempia. Niissä on paljon vaihtoehtoja. Jos et halua leikata pensasaitaa 1-2 kertaa vuodessa, voit valita aidanteen, joka ylläpitoleikataan vain 3-5 vuoden välein. Aidanteen hyviä puolia on myös kukinta, joka menetetään usein leikattavassa aidassa, jossa suurin osa kukinta-aiheista leikataan pois. Korkeisiin aidanteisiin sopivat esimerkiksi syreenit, tuomipihlajat, mongolianvaahtera, marjaomenapensas, euroopanpähkinäpensas ja siperianhernepensas,

Pihakuusen juurella on aina jotain. On pikku hipsuvarpaitten jälkiä, on jokin lintukin siinä hyppinyt. Kävyn suomuja varisee pakkaspäivänä alas hillittömät määrät, joku havun oksakin. Samaan lumeen putoilee kuusensiemeniä ja kävyn ruotoja. Oravat tulevat jostakin kauempaa aterioimaan. Viime kesän käpysato oli mainio, on siinä mitä popsia. En vain vielä ole yhtään oravaa nähnyt!