Siirry sisältöön

Lammen reunojen istutus on haasteellista. Luonnonmukaista lampea koristavat keltakurjenmiekat ja osmankäämit, mutta puutarhaan on mukava istuttaa jotakin erikoisempaakin. Suuren lammen rannalle ei kuitenkaan voi laittaa sellaisia kasveja, jotka hidas- tai pienikasvuisina jäävät muiden jalkoihin.

Kirjavalehtistä keltakurjenmiekkaa (Iris pseudacorus ’Variegata’) on mukava kokeilla vaihteeksi, mutta se on hieman pienikasvuisempi kuin luonnossa kasvava sukulaisensa. Aivan vierekkäin niitä ei ehkä sen vuoksi sovi istuttaa. Hennommat japaninkurjenmiekat (Iris ensata) sen sijaan sopivat hyvin ¤Variegatan¤ kaveriksi. Ne viihtyvät tasaisesti kosteassa paikassa.

Kurjenmiekkojen naapurikasviksi käy sulkavaleangervo (Rodgersia podophylla), jonka erikoiset, hevoskastanjan lehtiä muistuttavat lehdet kohoavat suoraan maasta ja luovat vastakohdan kurjenmiekkojen pystysuuntaisuudelle. Värikontrastikin yhdistelmästä tulee, sillä sulkavaleangervon lehdet aukeavat kuparinpunaisina, jota vasten kurjenmiekkojen keltaiset tai siniset kukat erottuvat hienosti.

Punakukkainen vuoritatar (Persicaria affinis ’Superba’) kaunistaa lammen rannan hieman kuivempaa ylärinnettä ja leviää mukavasti niin, ettei sen selviytymisestä tarvitse olla huolissaan. Samalle paikalle sopivat myös siperiankurjenmiekat (Iris sibirica), joita löytyy niin sinisen eri sävyissä kuin valkokukkaisenakin. Suomalaisista luonnonkasveista sekaan voi istuttaa ryhmän näsiää (Daphne), joka sulostuttaa aikaisin keväällä tuoksuvilla, vaaleanpunaisilla kukillaan.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2027

Pihakalenteri on täällä taas!

Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.

Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.

Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *