Kaikki jutut

Kekkilä Oyj:n järjestämä ruukkupuutarhan suunnittelukilpailu on ratkennut. Voiton vei Petra Ahteen kilpailutoteutus ”Nurmipenkki”. Betonista ja puusta rakentuva ”Nurmipenkki” sopii sekä yksityisiin että julkisiin tiloihin. Puusta tehdyn penkin päissä oleva jalat ovat betonisia ruukkuja, joissa nurmi kasvaa täyttäen penkin päät. – Halusin tuoda kolkkoihin betoni- ja asfalttipihoihin inhimillisyyttä ja pehmeyttä nostamalla nurmikon ihmisen lähelle ja kosketeltavaksi.

Kotimaisen omenan viljelyn säilymisen ja viljelyalan kasvamisenperusedellytys on hedelmän hyvä laatu, sillä laadukkaalla tuotteellariittää kysyntää. Viranomaisten tekemien pistokokeiden perusteellakotimaisen omenan ulkoinen laatu on ollut tuontiomenaa huonompaa.Kuluttajien mukaan suomalainen omena on kuitenkin maukas, terveellinen jaturvallinen, kertoo tutkija SIRKKA MALKKI Työtehoseurasta. Kotimaisenomenan voi huoletta syödä kuorineen, koska siinä ei olepintakäsittelyaineita ulkomaisten omenoiden tapaan. Työtehoseuran puolitoistavuotta sitten aloittama

Hirvensalmella toimivalle Ravintola Satulinnalle on myönnetty kolmannelleportaalle oikeuttava Portaat luomuun -diplomi. Satulinna on ensimmäinenravintola, joka on yltänyt ohjelman kolmannelle portaalle saakka.Aikaisemmin kolmannelle portaalle on kiivennyt yksi päiväkoti. Ammattikeittiöiden luomutuotteiden käyttöä helpottava portaittainen ohjelmavalmentaa keittiöitä siirtymään muutamien luomuraaka-aineiden käytöstäkohti luomuaterioita ja luomuvalvontaa. Valmennusohjelman yhtenä osanakukin keittiö ideoi omien tarpeidensa pohjalta kehittämissuunnitelman, jotanoudattamalla edetään portaalta toiselle. Ohjelman

Kotimaisen sokerimaissin satoa kerätään parasta aikaa. Satokausi alkaaelokuussa ja päättyy lokakuussa. Maissi on vaatelias lämmön suhteen, jotenpitkä, lämmin ja aurinkoinen kasvukausi kypsyttää keltaiset siemenetajoissa. Meillä maissi menestyykin lähinnä lounaisessa osassa maata,sokerimaissin kokonaisviljelyala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Kymmenisen vuotta Salossa maissia viljellyt MIKA AHLQVIST kertoo, että tänävuonna sadonkorjuuseen on päästy noin viikkoa tavallista myöhemmin. Työtpellolla

Harjun Oppimiskeskuksessa Virojoella on tyrnin havaintotarha, jossa seurataan noin kymmenen lajikkeen kehittymistä ja satoa sekä poimintaominaisuuksia. – Tyrni on ollut hyvin helppo kasvatettava. Suurimmat ongelmat ovat olleet maan pinnan hoidossa, kun meillä ei ole käytössä mustaa katetta estämässä rikkaruohoja. Versotautia ei toistaiseksi ole esiintynyt, kertoo puutarhaopettaja Jyrki Korhonen. Harjussa on sekä kotimaisia että venäläisiä lajikkeita.

Jälleen kerran noin 20 000 alakoululaisen syksyä värittävät kouluissa järjestettävät kasvisteemapäivät. Elämä on väreissä – Terveyttä kasviksilla -kampanjan koulutapahtumat järjestetään sadassa koulussa ympäri Suomea, jotta koululaiset oppisivat tuntemaan ja käyttämään kasviksia monipuolisesti ruuassaan. Maa- ja kotitalousnaisten maakunnalliset piirikeskukset toteuttavat tapahtumat yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n, Suomen Sydänliitto ry:n ja Suomen Syöpäyhdistys ry:n kanssa. Tapahtumien avulla halutaan

Puutarhatuotannon eri osa-alueisiin tuotteiden viljelystä viheralueiden rakentamiseen pääsee tutustumaan syyskuun puolivälissä Helsingin pääpostissa. Postitalon aulassa järjestetään 17.-20. päivinä syyskuuta. Ei päivää ilman puutarhaa -teemalla kulkeva näyttely, jossa koko ala esittelee tuotteitaan ja osaamistaan. Vanhan postitalon aulaa värittävät silloin lukuisat puutarhatuotteet vihreän keskellä hehkuvat syksyn ja sadonkorjuun sekä aina loistavien kasvihuonekukkien värit. Puutarhatuotannon esittelyllä halutaan muistuttaa,

Kuluttajat suhtautuvat lähiruokaan hiukan oudoksuen ja sen matkaa omaanruokapöytään estävät monet tekijät. Nämä asiat ilmenevät KTM HANNALEIPÄMAAN ja KTT PIRJO LAAKSOSEN tutkimuksesta, jossa tutkittiin lähiruuanmerkitystä kuluttajille. Leipämaa työskentelee Vaasan yliopistonmarkkinoinnin laitoksella projektitutkijana ja Laaksonen professorina. Lähiruualla tarkoitetaan ruokaa, joka on tuotettu mahdollisimman lähelläsen kulutuspaikkaa paikallisia raaka-aineita ja tuotantopanostuksiakäyttäen. Tutkimuksessa selvitettiin lähiruuan merkitystä kuluttajillekuvakollaasitekniikalla, jossa haastatteluihin

Kahdeksannessa Lepaan Vuoden Tilaviini -kilpailussa Vuoden tilaviiniksi valittiin Viini-Pihamaa Oy:n Pihamaan Rosé mansikkaviini, joka sai kilpailun historian ensimmäisen kultamitalin. Voiton ratkaisi viinin hyvä happo-sokeri-alkoholi -tasapaino sekä raikkaus ja mansikkaviinille sopivat ominaisuudet. Viini-Pihamaa Oy sijaitsee Asikkalan Kalkkisissa. – Ensimmäisen kultamitalin lisäksi myös hopea- ja pronssimitaleita jaettiin aikaisempia kilpailuja enemmän, kertoo kilpailun sihteerinä toiminut tilaviinikouluttaja ja projektipäällikkö

Ruotsinpyhtääläinen perunanviljelijä löysi perunamaaltaan syötyjä lehtiä jakoloradonkuoriaisen toukkia. KTTK:n kasvintarkastajat kävivät paikallavarmistamassa havainnon maanantaina 11.8. Tarkastuksessa perunamaastalöytyi muutamassa pesäkkeessä sekä eri kehitysasteisia koloradonkuoriaisentoukkia että äskettäin koteloituneita yksilöitä. Esiintymä hävitettiinvälittömästi. Koko Itä-Uudenmaan alueella ei viime vuonna tehty yhtään havaintoakoloradonkuoriaisista. Vuonna 1998 lähiseudulla löytyi kuoriaisia kahdestapaikasta, ei kuitenkaan kyseiseltä tilalta. Nyt löytyneidenkoloradonkuoriaisten alkuperää ei varmuudella tiedetä. Tämänvuotisetkoloradonkuoriaistapaukset

Yleensä puutarhakirjat kirjoitetaan viherpeukaloille. Virkistävän erilainenon Merja Turusen ja Sirpa Ylösen Puutarhanhoito poropeukaloille.(Loki-Kirjat 2003). Liioittelematta voi sanoa, että reilut 200-sivuinen opus kertoo likipitäenkaiken, mitä aloittelijan tarvitsee tietää. Itse poropeukalokaartiinkuuluvana selviydyin kulumassa olevan kasvukauden puutarhatöistä mielestänimainiosti kirjan avulla, toteaa Aino Ukkala. Esimerkiksi porkkanan kasvattajia kirja neuvoo: ” Porkkanan nostossatarvitaan talikkoa. Naatista vetämällä porkkanat saattavat katketa maahan,eikä

Herukasta odotetaan parin huonon vuoden jälkeen normaalia satoa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että mustaherukkaa saadaan tänä vuonna noin 3 miljoonaa kiloa. Pieni osuus tästä on mustaherukan värimuunnosta, eli viherherukkaa. Puna- ja valkoherukan sadon odotetaan olevan yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa. Herukkakasvustot eivät monien muiden kasvien tavoin kärsineet ankarasta talvesta. Keväthallat sen sijaan koettelivat herukkapeltoja