Kaikki jutut

Syksyn edetessä myös omenan satokausi on edennyt niin pitkälle, että Lobo jamuut talviomenalajikkeet on saatu markkinoille. Talviomenien satoammattiviljelmillä on tänä vuonna hyvä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäinliitosta arvioidaan talviomenalajikkeiden kokonaissatomäärän olevan noin 1,5miljoonaa kiloa. Lämmin loppukesä ja viileä syksy ovat kasvattaneet omenatmyös poikkeuksellisen suurikokoisiksi ja muutenkin hyvälaatuisiksi. Loboa jamuita talviomenia riittää kaupoissa aina joulukuulle asti. Lobo on

Camelina Sativasta eli ruistankiosta puristettu Camelina-öljy pienentäätehokkaasti haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Samalla sesuurentaa merkittävästi ihmiselle välttämättömien rasvahappojen osuuttaveressä. Tällaisia tuloksia saatiin Oy Foodfiles Ltd:n jaKansanterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiinCamelina-öljyn käytön vaikutusta veren kolesterolipitoisuuteen jarasvahappokoostumukseen. Camelina Sativa on Välimeren ja Keski-Aasian maista peräisin olevauusvanha viljelykasvi. Sen viljelystä kiinnostuttiin uudestaan1980-luvulla, sillä kestävyytensä ja satoisuutensa lisäksiCamelina-kasvista puristettu öljy

Kotimaiset Kasvikset ry:n vähittäismyymälöiden Hevi-osaaja 2002-kilpailu on ratkennut. Tiukassa kilpailussa Vuoden 2002 Heviosaajiksi selviytyi Isojen Supermarkettien sarjassa Erkki Kairento K-Supermarket Seilorista, Espoosta ja Hypermarkettien sarjassa Kaisa Höysti, K-Supermarket Hertasta, Helsingistä. Finfood LUOMU jakoi kunniamaininnan Luomuosaamisesta, jonka sai Özgul Okoh Oulun Citymarketista. Vuoden 2002 kilpailu on jatkoa yhdistyksen kolme kertaa aikaisemmin järjestämälle Suomen Paras Hedelmä- ja

Salaattikasvien ja yrttien valikoima on monipuolistunut viime vuosina selvästi ja tarjoaa jokaiselle herkuttelijalle erilaisia makujen ja tuoksujen yhdistelmiä. Syksyään voi piristää esimerkiksi sekoittamalla päivittäin erilaisen salaatin, jossa raaka-aineita vaihtamalla maut, värit ja rapeusmuuttuvat. Viikolla 43 (21. – 27.10.2002) vietetään Ruukkuvihannesviikkoa. Suomalaiset syövät reilut neljä kiloa salaatteja vuosittain henkeä kohti. Tuoreita yrttejä käytetään sen sijaan huomattavasti

Kulutuksen laskusta huolimatta peruna on edelleen suomalaisen ruokavalionkulmakivi. Onhan kyseessä hyvänmakuinen ja edullinen elintarvike, jostasaa esimerkiksi kuituja ja C-vitamiinia. Tällä hetkellä suomalainen syövuodessa 60 kiloa perunoita, kun esimerkiksi ruotsalainen popsii perunoitavuodessa 80 kilon verran. Irlannissa kulutus on vuodessa 160 kiloa henkeäkohti.Helsingissä lokakuun 11. päivänä järjestetyssä ”Perunaa mukulasta muusiksi” -keskustelutilaisuudessa uskoi Suomen Kuluttajaliiton Elintarvikeasiantuntija RIITTA TAINIO

Pollin puutarhainstituutti Virossa harjoittaa laajaa hedelmäpuiden lajikekoetoimintaa. Virossa omenan kotitarveviljely on merkittävää, mutta myös kaupallinen tuotanto on Neuvostoliiton jälkeisen notkahduksen jälkeen pääsemässä kasvuun. Virossa on tarjolla kevääseen säilyviä talviomenalajikkeita, kun meidän talvilajikkeemme, Lobon, varastointikestävyys päättyy jouluun. Kaakkois-Suomen ja Hämeen hedelmä- ja marjaviljelijät kävivät tutustumassa naapurimaan tuotantoon syyskuun 20.-21. päivinä, jolloin omenoiden korjuu alkoi olla lämpimän

Peruna aiheuttaa jatkuvasti ongelmia suurkeittiöissä. Kotimaiset Kasvikset ry on julkaissut ”Pieni opas perunasta” -nimisen esitteen, jossa annetaan suurkeittiöille tietoa hyvästä perunasta. Esitettä voi tilata ilmaiseksi Kotimaset Kasvikset ry:stä, kertoo laatupäällikkö ERKKI RAUTIO. Raakatummuminen Syy: Hapettumisilmiö, jossa perunan pintasolukkojen ainekset tummuvat hapen vaikutuksesta. Raakatummumiseen syynä on myös lajikeherkkyys. Mitä tehdä: Annetaan palautetta tavarantoimittajalle, jonka pyydetään vaihtamaan

Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään mekanismin, jolla syöpävaarallistaakryyliamidia syntyy elintarvikkeisiin. Tiedelehti Naturessa julkaistunartikkelin mukaan akryyliamidi muodostuu elintarvikkeisiinMaillard-reaktioksi kutsutussa prosessissa, jossa elintarvikkeensisältämät sokerit ja aminohapot reagoivat korkeissa lämpötiloissa. Akryyliamidista nousi keväällä kohu, kun Ruotsin elintarvikevirasto julkaisi tutkimuksensa ranskanperunoiden ja sipsien korkeista pitoisuuksista. Ruotsalaistutkimuksen jälkeen on useissa maissa tehty vastaavia akryyliamiditutkimuksia. Niissä todettiin, että muun muassa sipsit, näkkileipä

Kiikelinpuisto Oulussa on valittu voittajaksi Vuoden 2002 Ympäristörakenne-kilpailussa. Kunniamaininnan sai kauppakeskus Ison Omenan tuntumassasijaitseva Espoon Piispansilta. Puutarhaliitto ry:n ja Rakennusteollisuus RTry:n Tuoteteollisuusjaoston järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin2.10. Oulussa. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksitasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla jatoteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyväympäristö. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat niille tahoille, jotka ovatkeskeisimmin olleet mukana

Luomuviikkoja vietetään kolmatta kertaa tällä ja ensi viikolla. Finfood LUOMUn organisoimien viikkojen viestinä on LISÄÄ LUOMUA. Kuluttajat toivovat lisää luomutuotteita kauppoihin ja teollisuus toivoo lisää etenkin luomumaidon ja -lihan tuottajia. Lisää luomutuotantoa kaivataan myös ympäristökuormituksen vähentämiseksi, kertoo toiminnanjohtaja MARJA-RIITTA KOTTILA. – Luomutuotanto lisääntyi ennakkotietojen mukaan tänä vuonna n. 6 %:lla eli noin 9000 hehtaarilla. Lisäys

Visakoivu on kiehtova puu vaikkapa omaan puutarhaan. Se voi olla myös rahakasvi puutarhayrittäjälle, joka miettii uusia tuotantokasveja. Visakoivikon tuotto on kymmenkertainen normaaliin koivumetsään verrattuna. Visakoivut ovat pääsääntöisesti rauduskoivun muunnoksia. Niitä on monta tyyppiä, ja visastuminen on usein vaikea havaita – varmuudella sen tietää sitten, kun puu on kaadettu, opastaa jalostusmetsänhoitaja JAAKKO NAPOLA Haapastensyrjän jalostusasemalta Lopelta.

Porkkana on makuviikon sankariSuomalaisista lapsista 79 prosenttia mainitsee porkkanan mieluisimmaksi kasvikseksi (Gallup Elintarviketieto). Lapsille porkkanat maistuvat mehevinä raasteina tai rouskuteltavina välipaloina. Aikuiset ovat puolestaan oivaltaneet porkkanan monikäyttöisyyden osana ruoanlaittoa. Suomalaisen popsii vuosittain noin kahdeksan kiloa porkkanoita. Määrä on suuri verrattuna muihin juureksiin, mutta siitä huolimatta porkkanan suosion odotetaan kasvavan edelleen. Syinä tähän on se, että