Kaikki jutut

Syksyn paras kanerva-aika on jälleen käsillä. Vielä kymmenen vuotta sitten myyntitiskit täyttyivät purppuraisista kellokanervista (Erica), mutta nykyisin istutusten kanerva on yhä useammin lajiltaan Calluna, jonka lähisukulaisia kasvaa kotoisissa metsissä lähes Suomen pohjoisimpia kolkkia myöten. –Callunoiden osuus on jo 30 prosenttia ja Eurooppalaisen mallin mukaan viiden vuoden kuluttua sen osuus tulee olemaan puolet, tietää Juhani Kotilainen

Kasvava määrä japanilaisia on kiinnostunut suomalaisesta mustikasta terveystuotteena. Kahdeksan vuotta toiminut japanilaisyritys Wakasa Seikatsu on vienyt suomalaista marjaa jo useamman vuoden ajan ja tällä hetkellä vienti on 30 000 kiloa mustikkauutetta vuodessa. Uutteen määrä vastaa kolmea miljoonaa kiloa tuoreita marjoja. Yritys valmistaa uutteesta silmiä vahvistavia kapseleita. Kauhajoella vierailleen Wakasa Seikatsun pääjohtaja KEHICHI KAKUTANIN mukaan japanilaiset

Marjojen kohoaminen trendi-ilmiöksi on mahdollista tämän hetken Suomessa, uskoo tohtori MERJA SILLANPÄÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Sillanpää puhui tänään alkaneiden Kauhajoen Ruokamessujen kansainvälisessä Food choises and healthy eating -konferenssissa, jonne on kokoontunut joukko alan asiantuntijoita pohtimaan marjojen mahdollisuuksia. Sillanpään mukaan marjoista on kadonnut liian tavallisen ja kansanomaisen leima ja uudet tutkimustulokset ovat lisänneet marjojen kiinnostavuutta. Marjastuksesta voi

Kesän kääntyessä syksyyn moni pihan kukkijoista on jo valmistautumassa talvilepoon ja ruskan ensimmäiset sävyt alkavat luoda punertavaa hohdetta kaikkialle ympäristöön. Syyskuun nimikkokasvit, kuutamohortensia ja päivänhatut jaksavat kuitenkin kukkia aina yöpakkasiin asti. Kuutamohortensian (Hydrangea paniculata ¤Praecox¤) ensimmäiset isot valkoiset kukinnot avautuvat Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, pohjoisessa pari viikkoa myöhemmin. Kukinta jatkuu pitkälle syksyyn. Muiden kasvien siimeksessä viihtyvä

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkistanut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset. — Suositusten suuret linjat ovat entisellään, emeritusprofessori ANTTI ARO kertoo. Suosituksiin on kuitenkin tehty joitain tarkistuksia ja lisäyksiä, kuten liikuntapiirakka havainnollistamaan suositeltua liikunnan määrää. Suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Liikuntapiirakassa suositellaan puolesta tunnista tuntiin kestävää, reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa päivässä. Lapsille ja nuorille suositellaan

Espoon Marketanpuistossa 1.-2.9. järjestettävässä viher- ja kiinteistöalan ViherTek-ammattinäyttelyssä nähdään taas alan mielenkiintoisimmat uutuustuotteet ja työmenetelmät. Tämän vuoden erikoisuus on ehdottomasti koneellisesta kiviladonnasta järjestettävä näytös. Työtä tehdään Marketanpuiston katualueella läpi koko näyttelyn. Aihetta käsitellään myös hotelli Kuninkaantiessä ennen näyttelyn avautumista järjestettävässä miniseminaarissa. Koneellinen betonikivien asennus on kovaa vauhtia tulossa Suomeen. Keski-Euroopassa sitä on käytetty jo pitkään

Pian koittavat ensimmäiset yöpakkaset ja metsähiirten sekä rottien ravinnonsaanti luonnosta vaikeutuu. Alkaa siimahäntien vaellus sisätiloihin. Viime kesänä myös myyräkannat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, ja myyrähuipun ennustetaan osuvan ensi talveen. Nykytekniikalla nämä vitsaukset on mahdollista saada kuriin tehokkaasti, vaivattomasti ja ympäristöystävällisesti, lupaa elektronisia karkotteita edustava Nils Manelius. Metsähiireltä eivät keinot lopu, kun kyse on esimerkiksi pääsystä sisään

Syksy on pensaiden, perennojen ja puiden istuttamiseen ylivoimaisesti paras vuodenaika. Kun uusilla viheralueilla ja työmailla vilkaisee ympärilleen, huomaa että töitä tehdään nyt joka puolella täyttä vauhtia. Puutarha-ammattilaiset tuntevat hyvin syysistutuksen kiistattomat edut kevätistutuksiin verrattuna. Kotipihoilla sen sijaan on yllättävänkin hiljaista, vaikka kasvuunlähtö on varminta juuri syksyllä istutettavilla taimilla, eikä kastelukannujen kanssa tarvitse juosta yhtä tiheään

Omena on suomalaisten toiseksi eniten syömä hedelmä banaanin jälkeen. Kotimaisen omenantuotannon osuus kokonaiskulutuksesta on noin kuusi prosenttia, loppu on tuontiomenaa. Kotimaisen omenan viljelyala on kasvanut reippaasti viime vuosina. Vuonna 2004 se oli 620 hehtaaria, josta satoikäistä kasvustoa oli 500 hehtaaria. Omenaa tuottavia yrityksiä on noin 430. Ammattimaisesti omenaa tuotetaan 1,9–3,4 miljoonaa kiloa vuodessa ja kotipuutarhoissa

Kotimaisen omenan sesonki on lyhyt ja määrät pieniä, mikä vaikeuttaa omenan kauppaa. Markkinointi on kehittymätöntä, hinnat korkeat, ja kaiken lisäksi omenan laatu merkitsee kaupalle ja kuluttajalle eri asioita. Työtehoseura kertoi torstaina Helsingissä tuloksia tutkimushankkeesta, jossa on paneuduttu kotimaisen omenan kauppaan niin viljelijän, kaupan, suurkeittiöiden kuin kuluttajankin näkökulmasta haastattelujen ja kyselyjen avulla vuosina 2003-2004. Hankkeen päärahoittaja

Lasten ja varhaisnuorten liikunnallinen kehittäminen on jo muutaman vuoden ajan ollut monien tapahtumien ja tempausten tavoitteena. Lapsen luonnolliseen liikunnanhalun tyydyttämiseen ei välttämättä tarvita erityisiä liikuntapaikkoja, vaan tuttu kodin, päiväkodin ja koulun turvallinen pihapiiri luo lapselle rauhallisen leikki- ja liikuntaympäristön. Tutussa ympäristössä lapsen mielikuvitusmaailmaa ilmentävät leikki ja liikunta yhdistyvät luonnollisimmin. Ruutuhyppely on tuttu perinneleikki Ruutuhyppelyä lapset

Hortonomien Yhdistys ry on puutarhaopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneita hortonomeja yhdistävä yhdistys, joka perustettiin vuonna 1925 Hämeenlinnan lähellä, Hattulan Lepaalla. Yhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Perustettaessa yhdistys sai nimekseen Suomen Puutarhateknikkojen Seura ry. Vuonna 1956 oli nimenmuutoksen aika, jolloin yhdistyksen nimeksi tuli Hortonomien Yhdistys ry. Jäseniä on tällä hetkellä yhdistyksessä noin 500. Vuoden hortonomiksi valittiin tänä