Kaikki jutut

Oma Piha -lehden toimituspäällikkkö Rea Peltola ja valokuvaaja Vesa Koivu ovat viime keväänä ilmestyneellä Pionitt-kirjallaan yksi kuudesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Akatemian professori Risto Alapuro totesi puheessaan, että tekijät ovat suomalaisen puutarhakirjoittamisen ja -kuvauksen uudistajia. – Sille lyö leimansa vauhdikas sanankäyttö, syvä taustatyö ja komprommissiton visuaalisuus. Ehdolla ovat Pionit-kirjan lisäksi Peter von Baghin Sininen laulu, Kaarina Davisin Rankka

Jouluvalojen syttyessä ruokalautasten kasvisosuus alkaa painottua selkeästi juureksiin. Tuttuun tapaan jo pikkujouluna maistellaan rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikoita. Perinneherkkujen lisäksi juureksista voi nauttia monin modernein tavoin. Tutustu juuresten koko kirjoon, ja kokeile oikopolkuina erilaisia juuresjalosteita ja työtä helpottavia, esikäsiteltyjä juureksia. Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi. Juuressosekeitot, paahdetut juurekset ja juurespyreet ovat saaneet

Kuluttajat toivovat lisää maistatuksia kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoille. Vihannestukku Veikko Laineen teettämässä tutkimuksessa 73 prosenttia tutkimukseen osallistuneista katsoo, etteivät he saa paljoakaan palvelua hedelmä- ja vihannesosastolla. Kolme viidestä tosin katsoo, etteivät he kaipaakaan palvelua. Maistatuksista sitä vastoin oltaisiin kiinnostuneita. Veikko Laineen myyntipäällikkö Stefan Näsmanin mukaan kuluttajat kaipaavat tietoja varsinkin oudoista hedelmistä, niiden käyttömahdollisuuksista ja kypsyysasteista.

Presidentti TARJA HALOSEN mukaan suomalaisten kannattaa harrastaa sesonkisyömistä ja käyttää kaudelle tyypillisiä tuotteita. – Elintarvikkeiden kulutus aiheuttaa noin kolmanneksen kotitalouksien ympäristövaikutuksista. Eli se on samaa suuruusluokkaa kuin liikkumisen ja autoilun ympäristövaikutukset. Modernin elämäntavan myötä ruuan kuljetukset, pakkaaminen ja pakastaminen ovat lisääntyneet. Kehitys on helpottanut jokaisen arkista ruuanlaittoa, josta ympäristö kuitenkin joutuu maksamaan, Halonen sanoo. Halosen

On sinisateen (Wisteria sinensis) leikkauksen aika. Nimi kuvaa hyvin köynnöstä, joka kukkii Etelä-Ranskassa maalis – huhtikuussa riippuvin kukin, todellakin kuin sininen sade. Näky on henkeäsalpaava. Kukkien kanssa puhkeavat lehdet, ja kukinnan jälkeen kehittyvät siemenet jättimäisiin palkoihin, kuin suuret pavut. Sinisade kukkii usein uudestaan syksyllä, mutta huomattavasti keväistä kukkaryöppyä vaisummin. Köynnös on niin kova kasvamaan, että

Saaristossakin alkaa jo näyttää syksyiseltä, vaikka lämpötilat muistuttavatkin välillä jopa kesää. Yöt ovat olleet hyvin lämpimiä. Haavat muuttuvat kananpojankeltaisiksi, vaahteroiden lehdenkärjet alkavat tuleentua ja saarnien tutut silhuetit muuttuvat lämpimän rusehtavan keltaisiksi. Kohta alkaa lehtien haravointi, jota jatkuu seuraavat viikot. Haravointi onkin mukavaa puuhaa, mikäpä sen terveellisempää liikuntaa. Kevyt hiki nousee pintaan ja puna poskille. Lehdistä

Oma Piha -lehden tämän syksyn asiakaslahjana on 100 posliinihyasintin sipulia. Pääosa sipuleista on postitettu viime keskiviikkona 26.9. ja niiden tulee olla asiakkailla viimeistään tänään tai huomenna. Toinen erä lähtee tiistaina 2.10. ja on perillä perjantaina. Näin ne ehditään istuttaa ennen roudan tuloa koko maassa. Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) on helppohoitoinen, kaunis ja luotettava pikku kukka. Siksi

Vielä ehtii juomaan päiväkahvit pihalla; toppatakit päällä, hanskat kädessä ja pipo päässä. Aurinkoisena päivänä on hyvä nauttia valosta ja ruskan väreistä, jotta niitä saadaan kerättyä varastoon talven varalle. Kesä ei ole ainoa sopiva aika pihalla istuskeluun. Ravintoloiden terasseilta voi varastaa idean: kiedotaan huopa ympärille ja nautitaan tunnelmallisesta hetkestä viltin lämpimässä. Ihan vielä ei antauduta talven

Miinanköynnös (Mina lobata) kiipeää kohti entisen koivun latvaa. Parimetrinen koivu kaadettiin tontilta ja sen oksia typistettiin ja siistittiin. Koivunranka istutettiin vanhaan ruostuneeseen kattomaalisankoon, rungon alaosa tuettiin pystyyn kivillä ja loppu sanko täytettiin mullalla. Koivuun ripustettiin vanhoja nojatuolin jousia rautalangan avulla. Miinaköynnös kipuaa nyt koivun runkoa ylöspäin. Tarkoitus olisi, että köynnös pääsisi välillä sivullekin päin jousia

Suomalaisen erikoismarja kuten tyrni, lakka, pensasmustikka ja marjatuomipihlaja eli saskatoon pystyisivät kilpailemaan ulkomaisten hedelmien kanssa vitamiinipitoisuuksilla mennen tullen. Erikoismarjojen viljelyä onkin kannustettu eri puolilla Suomea. Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt varsinainen tyrnikeskittymä. Etelä-Pohjanmaan TE-Keskus on tukenut useampia tyrnihankkeita ja parhaillaan on käynnissä myös uusi tyrniverkostohanke. Tyrninviljelijät ovat Etelä-Pohjanmaalla myös muodostaneet osuuskunnan ja Kauhajoelle rakennetaan uutta tyrninjalostuslaitosta. Tyrnistä

Verikurjenpolvi viihtyy hyvin aurinkoisella paikalla kalkkipitoisessa maassa. Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla se koristaa niittyjen pientareita ja rantalouhikoiden liepeitä. Lämmin ja kostea elokuu on houkuttanut jotkut verikurjenpolvet kukkimaan uudestaan, tosin kukat ovat harvemmassa kuin kesä-heinäkuussa. Verikurjenpolvi muodostaa kauniin, pallomaisen puskan, joka on mukava lisä kukkapenkissä vaikka ei kukkisikaan kahta kertaa kesässä. Leudosta syksyn alusta huolimatta päivät

Saa nähdä tuleeko kukkakaalisadosta mitään. Lehdet ovat kaaliperhosen toukansyömät ja kukkakaalit hyvin hyvin pieniä. Kokeilussa oli Lord Nelsonin uutuuslajike ’Cheddar’, joka on nimensä mukaisesti juustonkeltainen. Se olisi kaunis ruokapöydässä! Ensi vuonna pitää yrittää uudestaan ja suojata kukkakaalit harsolla aiemmin ja huolellisemmin. Kukkakaalilajikkeiden joukossa on myös hienon violetteja kaaleja, jotka säväyttävät jo kasvimaalla ruokapöydästä puhumattakaan. Violetti