Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Kuluttajat maksaisivat enemmän paikallisruuasta

    Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän paikallisesti tuotetusta ruuasta kuin kauempaa tuodusta. Kuljetusmatkan vaikutus maksuhaluun vaihtelee ruokatuotteesta toiseen. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ruokapakkauksiin toivotaan tietoa sen matkakilometreistä. Paikallisen ruuan taloudellista arvoa ostajan silmissä nostaa näkemys sen tuoreudesta, mausta ja turvallisuudesta sekä halu tukea oman alueen talouskehitystä. Näitä tekijöitä voitaisiin käyttää myös lähiruuan markkinoinnissa, ehdottavat Arizonan yliopiston tutkijat

  • Kuluttajat maksaisivat enemmän paikallisruuasta

    Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän paikallisesti tuotetusta ruuasta kuin kauempaa tuodusta. Kuljetusmatkan vaikutus maksuhaluun vaihtelee ruokatuotteesta toiseen. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ruokapakkauksiin toivotaan tietoa sen matkakilometreistä. Paikallisen ruuan taloudellista arvoa ostajan silmissä nostaa näkemys sen tuoreudesta, mausta ja turvallisuudesta sekä halu tukea oman alueen talouskehitystä. Näitä tekijöitä voitaisiin käyttää myös lähiruuan markkinoinnissa, ehdottavat Arizonan yliopiston tutkijat

  • Suutarinpihan uusi elämä

    Anita Savolaisen piha Joutsenosta ylsi finaaliin Suomen Paras Piha 2012 -kilpailussa. Hän on elämänkumppaninsa Pekka Mattisen kanssa antanut autiona olleelle suutarin mökille ja pusikoitumaan päässeelle pihalle uuden elämän. Pihassa on nyt kotoisa tunnelma. Piha oli männikköä ja risukkoa, jota he alkoivat raivata kuokan ja kirveen kanssa. Pihalta paljastui kätkettyjä aarteita: pionit pääsivät kukkimaan, juhannusruusut leviämään,

  • Suutarinpihan uusi elämä

    Anita Savolaisen piha Joutsenosta ylsi finaaliin Suomen Paras Piha 2012 -kilpailussa. Hän on elämänkumppaninsa Pekka Mattisen kanssa antanut autiona olleelle suutarin mökille ja pusikoitumaan päässeelle pihalle uuden elämän. Pihassa on nyt kotoisa tunnelma. Piha oli männikköä ja risukkoa, jota he alkoivat raivata kuokan ja kirveen kanssa. Pihalta paljastui kätkettyjä aarteita: pionit pääsivät kukkimaan, juhannusruusut leviämään,

  • Kävelylenkki Tammisaaren vanhassa kaupungissa

    Hankoniemen maisemia verhosi tänään aamusta alkaen sankka usva, mikä ei ollut hälvennyt vielä keskipäivälläkään, kun ajelimme kauppareissulle Tammisaareen. Usvasta huolimatta jäin hetkeksi kameroineni kiertelemään vanhan kaupungin kapeita katuja. Tuon alueen useimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Historia ulottuu kuitenkin 1500-luvun pieneen Tammisaaren kalastajakylään, jolle kuningas Kustaa Vaasa antoi kaupunkioikeudet samalla kuin Helsingillekin.

  • Saintpaulia monen kukkien ystävän lempikasvi

    Auringonsäteet hellivät tänään varsin kevään tuntuisesti ikkunalla kukkivia saintpaulioita eli paavalinkukkia. Monissa maissa Afrikan orvokkinakin tunnettu kasvi lienee maailman suosituin kukkiva ruukkukasvi, joka on kotoisin Usambaravuorilta Itä-Afrikasta, nykyisestä Tansaniasta. Tarina kertoo, kuinka alueella siirtomaajohtajana toiminut, kasvitieteestä piittaamaton saksalainen paroni Walter von Saint Paul-Illaire samoili kuitenkin alueen vuoria ja laaksoja löytääkseen jotakin kiinnostavaa lähetettäväksi kasvitieteilijäisälleen, joka

  • Kukkamaan sisilisko

    Terassimme edessä olevassa kukkamaarinteessä, jota kylläkin peittävät pääosin havukasvit, on asunut sisilisko jo usean kesän ajan. Se ilmestyi vähän sen jälkeen, kun tulppaanisipuleilla herkutelleen myyrän kohtaloksi tuli Fiskarsin pistolapion heilahdus. Kun muitakaan myyriä, jotka tilaisuuden tullen ottaisivat varmasti sisiliskon saaliikseen, ei ole näkynyt, on sympaattisen oloinen sisilisko saanut elellä ja paistatella päivää varsin rauhassa. Kolosta

  • Luonnonyrtit uhkaa joutua uuselintarvikkeiksi

    Uuselintarvikeasetus vuodelta 1997 hankaloittaa luonnonyrttien kaupallista elintarvikekäyttöäVoimassa olevan uuselintarvikeasetuksen mukaan kasveilla on oltava kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa ennen vuotta 1997 Suomessa tai muualla EU-maissa, muussa tapauksessa niille on haettava uuselintarvikelupa. Vuonna 1997 voimaan tullutta uuselintarvikeasetusta ei ole luonnontuotealalla noteerattu riittävällä tarkkuudella eikä viranomaispuolella ole tunnettu luonnontuotealan kaupallisen merkityksen laajuutta ja aiheeseen liittyviä tiedotustarpeita. – Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin

  • Luonnonyrtit uhkaa joutua uuselintarvikkeiksi

    Uuselintarvikeasetus vuodelta 1997 hankaloittaa luonnonyrttien kaupallista elintarvikekäyttöä Voimassa olevan uuselintarvikeasetuksen mukaan kasveilla on oltava kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa ennen vuotta 1997 Suomessa tai muualla EU-maissa, muussa tapauksessa niille on haettava uuselintarvikelupa. Vuonna 1997 voimaan tullutta uuselintarvikeasetusta ei ole luonnontuotealalla noteerattu riittävällä tarkkuudella eikä viranomaispuolella ole tunnettu luonnontuotealan kaupallisen merkityksen laajuutta ja aiheeseen liittyviä tiedotustarpeita. – Helsingin yliopiston

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain