Ruusut, pionit, syreenit… Ah, mitä hempeyttä ja tuoksuja! Lähestyvän ystävänpäivän hengessä, on aika pohtia, mitä elementtejä ja kasveja löytyy romanttiseksi mielletystä puutarhasta.
Romanttista puutarhaa ajatellessa, mieleen nousee useimmiten Frances Hodgson Burnettin kuuluisa teos Salainen puutarha, tai hyvinkin englantilaistyylinen cottage garden, täynnä villisti kasvavia ruusuja, köynnöksillä peittyneitä muureja ja rehevästi kukoistavia perennoja pastellisävyissä. Jos kaipaat puutarhaasi ripauksen romantiikkaa, harkitse näitä kasveja ja rakenteita.
Aidat ja muurit
Aidoilla ja muureilla rajataan pihaa, mutta myös puutarhan eri ”huoneita”. Monella tontilla istutusalueiden kaivuun myötä pintaan nousee paljon kiviä. Sopivaan paikkaan kasattu kivimuuri on näyttävä elementti puutarhassa.
Jotta muuri näyttäisi siltä, että se on seissyt puutarhassa kauankin, voit istuttaa sen rinnalle rönsyilemään reheviä köynnöksiä, kuten kesällä kauniisti kukkivia kärhöjä (Clematis) tai muutoin vihreän, mutta syksyllä upean punaisen ruskavärin saavan villiviinin (Parthenocissus). Kivimuurin koloihin voi laittaa multaa ja istuttaa sinne pieniä kivikkokasvien taimia, kuten hopeahärkkiä (Cerastium tomentosum), kangasajuruohoa (Thymus serpyllum) tai maksaruohoja (Sedum).
Puutarhaportit kukkivine köynnöksineen johdattavat pihalla kulkijan tilasta toiseen. Portit luovat salaperäistä, romanttista tunnelmaa ja kohottavat katseen ylös maasta.
Puutarhakatos
Paviljonkikatos on kuin puutarhan kruunu, jonka alla on hyvä viettää aikaa kesäsateelta suojassa. Jos paviljongin katto on päässyt vuosien varrella kulahtamaan käytössä, laita sen keskelle päivänvarjo ja hyttysverkko, silloin olet suojassa myös hyttysiltä. Syksyllä ja talvella katokseen kieputettu valosarja tekee siitä satumaisen romanttisen.
Penkki paikallaan
Minkä puutarhanäkymän äärelle sinä haluat puutarhassasi pysähtyä: keväällä kukkivien kirsikkapuiden tai vanhan tammen alle, keskikesällä kukkivien pensasruusujen keskelle tai pioneita pursuilevan perennapenkin äärelle? Vaikka pihatöissä on aina kiire, on hyvä muistaa myös nauttia siitä. Pieni puutarhaelämän romantisointi on välillä aiheellista ja pitää innostuksen yllä.
Kupillinen teetä tai jääkylmää mansikkamehua lempikukkien seurassa nautittuna voittaa helposti minkä tahansa meditaatioharjoituksen, kunhan vain muistaa pysähtyä haistelemaan ruusuja – kuvaannollisesti ja myös ihan kirjaimellisesti. Vaikka pihallasi olisi villiniitty, sen keskelle tehty polku joka johdattaa puutarhapenkin luo, tekee tilasta heti romanttisen ja kutsuvan.
Perusta pionipenkki
Kiinanpionit eli jalopionit (Paeonia lactiflora) ovat puutarhan loisteliaita, tuoksuvia ja varsin romanttisia peruskasveja. Toki ne myös jakavat välillä mielipiteitä, sillä kaikki eivät pidä pionien suurten painavien kukkien kaatuilevasta kasvutavasta. Kaatuileviin pioneihin kyllästyneille voisikin suositella mieluummin puupionin eli jalopensaspionin (P. suffruticosa) tai Itoh-Ryhmän pionin istuttamista. Ne ovat hieman arempia ja voivat kaivata talvisuojausta mutta mikäli pihasi on talvella runsasluminen ja sijaitsee mantereella, kannattaa pensas-/puupioneita kokeilla jopa V-vyöhykkeellä asti. Valitse pensaspionille, aurinkoinen, syvämultainen ja läpäisevä kasvupaikka, vaikkapa kohopenkistä. Pensaspionin saa istuttaa niin, että versojen tyvi on noin 10 cm syvyydessä.
Kiinanpionien kohdalla puolestaan pitää taimia istuttaessa muistaa, että pionin tyvellä olevat pienet punertavat suojuslehdet jäävät maan pinnalle, muuten se ei välttämättä kuki. Pionin juurakko kasvaa ajan myötä suureksi, joten istutuspaikka on hyvä perustaa huolella. Yhdelle taimelle saa olla mielellään noin puolen metrin levyinen ja syvyinen kuoppa. Paranna olemassa olevaa maata esimerkiksi kompostimullalla, sillä pionit eivät pidä kovin turvepitoisesta mullasta. Lievästi happamassa tai neutraalissa maassa viihtyvän pionin istutuspaikan pH-arvo saa olla 6-7.
Perennoja pionien kaveriksi
Tähtiputket (Astrantia) ovat suosittuja ja helppoja perennoja, jotka kylväytyvät helposti puutarhaan. Niiden kepeä olemus on ihana leikkokukkakimpuissa ja pölyttäjät rakastavat niiden kukintoja. Muutoin pionien ympärille voi istuttaa mieluiten matalia maanpeittokasveja kuten kurjenpolvia (Geranium), sammalleimua (Phlox subulata) ja keväällä kukkivia pieniä sipulikukkia. Cottage garden -tyyliä hakeva voi istuttaa rinnalle myös hempeän vaaleanliilaa mirrinminttua (Nepeta × faassenii) sekä koko vuoden kiinnostavalta näyttävää harmaalehtistä nukkapähkämöä (Stachys byzantina).
Romanttisesti ruusuinen
Ruusut ilahduttavat niin puutarhassa kuin maljakossakin. Puutarhassa ne ansaitsevat paikan auringossa, syvämultaisella ja ravinteikkaalla paraatipaikalla. Ruusupenkkiä perustaessa, on hyvä parantaa kasvualustaa maatuneella lannalla ja kompostilla sekä kalkita hyvin, jotta pH on noin 6–6,5. Jatkuvasti kukkivat – ja varsin näyttävät – ryhmäruusut ovat pitkälle jalostettuja ja melko arkoina tarvitsevat yleensä huolellisen talvisuojauksen esimerkiksi suojaturpeella ja havuilla/lehdillä. Niin myös useat pitkäversoiset ruusut, joita köynnösruusuiksikin kutsutaan. Omalla pihallani IV-vyöhykkeellä kanadalainen ’John Davis’ I–IV on kuitenkin osoittautunut todella helpoksi ja kestäväksi köynnösruusuksi, joka kukkii tuoksuvin, vaaleanpunaisin kukin kesä-heinäkuussa. Myös persikkaisen valko-oranssi ’Above and Beyond’ on ollut varsin lupaava. Kaikkein kestävin köynnösruusuista on valkokukkainen ’Pohjantähti’.
Puisto-/pensasruusut ovat ryhmäruusuja vaivattomampia ja kestävämpiä – eivätkä ne häviä yhtään romanttisuudessa jalostetummille lajitovereilleen. Upeita ja kestäviä pensasruusuja hempeään puutarhaan ovat esimerkiksi:
tarhakurtturuusu ‘Ritausma‘ I–IV(V)
morsionruusu ‘Juhannusmorsian‘ I–VII
neidonruusu 'Lumo' I–IV
neilikkaruusut ‘White Grootendorst‘ ja ‘Pink Grootendorst‘ I–III(IV)
tarhakurtturuusu 'Louise Bugnet' I–V
tarhakurtturuusu ‘Sointu‘ I-IV
Jokaisen ruusuista kiinnostuneen kannattaa lukea Leif Blomqvistin 2015 ilmestynyt kirja Pohjoisen ruusut, mikäli kaipaa inspiraatiota ruusuasioissa.
Valtoimenaan kukkivat puut ja pensaat
Keväällä kukkivat omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuut muodostavat kukkiessaan yhden kevään kohokohdista. Mikäli tontilla tilaa riittää, kannattaa kutakin laatua istuttaa kaksi, jotta ristipölytys varmistaa vielä runsaamman sadon.
Mikäli ei halua saada puistaan satoa säilöttäväksi, voi silloin satsata pelkästään silmänruokaan. Koristeomenapuissa riittää valikoimaa. Erityisen kauniita valkokukkaisia omenapuita ovat paratiisiomenapuut (Prunifolia-Ryhmä), joiden pienet omenat ovat syksyllä kauniita ja tarjoavat pihan linnuille syötävää. Purppuraomenapuut (Purpurea-Ryhmä) kukkivat vaaleanpunaisena, kuten ’Aamurusko’, ’Marjatta’, ’Makamik’ ja ’Hopa’. Erityisen kaunis, joskin enemmän dramaattinen väritykseltään, on lähes vininpunakukkainen purppuraomenapuu ’Royalty’. Purppuraomenapuita saa myös pieninä riippaoksaisina puina.
Marjaomenapensas eli oikeammin helmiomenapensas (Malus Var. Sargentii) on upeasti valkeana kukkiva suurikokoinen pensas, jota saa nykyisin myös rungolliseksi kasvatettuna. ’Susanna’ -lajikkeella on vaaleanpunaiset kukat.
Suveen sulotuoksua syreeneillä
Syreenejä ei voi olla nostamatta esille, kun puhutaan tuoksuvista ja romanttisista puutarhakasveista. Monet puistosyreenit (Syringa x henryi), unkarinsyreeni (S. josikaea) ja likusterisyreeni (S. reticulata) ovat kestäviä pohjoisessakin. Jalosyreenit (Syringa Vulgaris-Ryhmä) ilahduttavat varmimmin I-III-vyöhykkeillä, lajikkeista riippuen.
Ennen vanhaan monen talon pihapiirissä oli syreenimaja, eli syreenipensaiden keskelle tehty hämyisä oleskelupaikka, jossa nauttia huumaavasta tuoksusta virvokkeiden kera. Ehkäpä tulevana kesänä on aika elvyttää perinteitä ja lähteä taimikaupoille oman pihan syreenimaja mielessä.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Puolivilli puutarha hurmaa kasvien runsaudella ja rennolla tunnelmalla. Jalostetut lajit ja luonnonkasvit viihtyvät rinta rinnan. Ikuisen rikkaruohosodan käymisen sijaan tarhuri keskittyy nauttimaan pihansa villistä kauneudesta.
Villin, aromikkaan mesimarjan voi kesyttää kotipuutarhaan. Se verhoaa maanpintaa, asettuu säntilliseen riviin tai ryöppyää amppelista.
Annukka Menna viehättyi pajujen luonnollisuudesta ja perusti yrityksen innostaakseen ihmisiä kasvattamaan ja punomaan pajua.
Havukasvien merkitys korostuu syksyllä, kun muut kasvit vaipuvat talviuneen. Havut monine sävyineen ja kasvumuotoineen ovat tärkeä osa puutarhan ja luonnon monimuotoisuutta.
Kevään odotus on puutarhaihmisille välillä tuskallista. Aika tammi-maaliskuun välillä voi tuntua kovin pitkältä. Onneksi kasvien ja siementen kanssa voi jo puuhastella. Tässä listattuna muutamia talviajan viherpuuhia inspiraatioksi.
Talvella on aikaa haaveilla ja suunnitella, vaikka sitten tuoksuvaa minttupolkua.
Kun nietokset kattavat puutarhoja, voi tänä talvena käydä katsomassa Muumilaakson ja Tove Janssonin arkielämän maisemia Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyssä Helsingissä.
Portugalin vanhin kasvitieteellinen puutarha on lumoava myös talvella.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Kasvin kauneus ei lopu kukintaan. Kuihtuessa värit haalistuvat tai syvenevät, muodot muuttuvat, materia haurastuu. Sitä on kiehtova seurata.
