Vuosia sitten kesälomamatkalla Kemissä sain viiruhelpipaakun sukulaisen kukkamaasta, missä se oli päässyt leviämään pieneksi heinäpelloksi. Kun olin nähnyt kasvin leviämisvimman, tiesin pitää sen omalla pihallani alusta alkaen kurissa ja nuhteessa.
Bambumaisesti kahiseva viiruhelpi sopii hyvin veden äärelle, mutta mielestäni mainiosti myös kivipihaan. Pulterikivipeltoon on jätetty vajaa puolimetrisiä aukkoja, joihin voi istuttaa viiruhelpiä. Leviäminen on estynyt kivien alla olevalla muovilla.
Loppukesällä viiruhelpi alkaa kellastua, mutta varsinkin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla kastelu auttaa pitämään ryhdin ja värin pidempään. Vaikka lakastunut viiruhelpi neuvotaan leikkaamaan vasta keväällä mädäntymisen ehkäisemiseksi, olen aina leikannut ne syksyllä, koska lakastuneet korret ja lehdet kivillä eivät silmiä hivele.
Eivätkä ole juuret mädäntyneet, vaan kasvu on ollut voimakasta joka kevät.
Viiruhelpi viihtyy mainiosti myös ruukussa. Maassa talvehtinut kasvi voidaan surutta jakaa keväällä ja istuttaa ruukkuihin. Eipä ole silloin pelkoa leviämisestä.
Ruukun paikkaa kannattaa vähän miettiä. Ehkä viiruhelpi on näyttävimmillään silloin, kun taustalla on jotakin tummaa ja aurinko pääsee valaisemaan ruukussa olevaa viiruhelpiä.
Sen lehtien valkoiset viirut saavat katseen kiinnittymään itseensä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Juuri nyt, kun uusi ruohonleikkuukausi alkaa, on sopiva hetki huoltaa ruohonleikkuri. On parempi laittaa uudet öljyt ja bensat keväällä, sillä syksyllä laitettuna öljyyn voi kondensoitua vettä ja pari kuukautta tankissa ollut huoltamobensa ei syty lainkaan. Hyvän ruohonleikkurin elinkaari voi olla hyvinkin 20 vuotta, kun laitetta huolletaan asianmukaisesti. Ruoho ei välitä siitä, kuinka kiiltävällä koneella
Kotimainen mansikkasato alkoi kypsyä harson alta Lounais-Suomessa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Ensimmäisiä harsomarjoja on poimittu tällä viikolla jo Suonenjoellakin. – Yökylmät pitävät marjojen kypsymisen kurissa. Yö- ja päivälämpötilojen ero antaa mansikoihin ainutlaatuisen hyvän aromin, sanoo Tapio Rautiainen Pakkasmarja Oy:stä Suonenjoelta. Rautiaisen mukaan Pakkasmarja on myynyt tällä viikolla päivittäin 1000 – 1500 kiloa, kaikki rasioihin pakattuna. –
Etelä-Karjalan Maaseutukeskus järjesti elokuun 2002 puolivälissä suomalais-venäläiselle viljelijä- ja tutkijaryhmälle opintomatkan Keski-Ruotsiin ja Norjaan. Matkalla tutustuttiin länsinaapurien marjanviljelyyn ja -tutkimukseen. Mansikan viljelystä esiin nousivat erityisesti lajike- ja kasvinsuojelukysymykset. Länsinaapureissamme mansikan viljely on kehittynyt samaan suuntaan kuin meilläkin: tilakohtaiset pinta-alat ovat kasvaneet, pienten sivutoimiviljelmien määrä on vähentynyt. Suurilla yksiköillä suunnataan myös vientiin, lähinnä eteläisiin naapurimaihin. Suurillakin
Plastexin itsekasteleva Yrttiruukku on ratkaisu tuoreiden ruukkuyrttien säilyttämiseen ja kasvattamiseen kotona, mökillä tai vaikkapa toimistolla, kertoo Juha Terho Oy Plastex Ab:ltä.
 – Tyylikäs valkoinen ruukku toimii vesisäiliönä, jossa kelluu yrttejä kannatteleva lautta. Yrttiruukku toimii vesiviljelyn periaatteiden mukaisesti: näppärän lautan ansiosta vain kasvien juuret ovat kosketuksissa veteen ja saavat aina sopivan määrän vettä käytettäväkseen, selvittää Terho.
