Siirry sisältöön

Uhanalaisiin lajeihin muutoksia

Jaa artikkeli

Uhanalaisten eliöiden ja kasvien luettelo on saatettu ajan tasalle. Uhanalaisten eliölajien luettelo kasvaa yli sadalla lajilla ja rauhoitettujen lajien luettelosta poistuvat muun muassa sinivuokko, tyrni ja kataja.

Valtioneuvosto päätti luonnonsuojeluasetuksen muutoksesta tänään torstaina. Muutoksen mukaan uhanalaisia lajeja on Suomessa yhteensä 1410, joista erityisesti suojeltavia lajeja on 608. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut vuoden 1997 asetukseen verrattuna 110:llä ja erityisesti suojeltavien lajien määrä 123 lajilla. Lajeja on sekä lisätty että poistettu listoilta.

Suurin osa uhanalaisten lajien luetteloon lisätyistä lajeista on perhosia ja kovakuoriaisia. Erityisesti suojeltaviin lajeihin on tullut lisää myös putkilokasveja ja pistiäisiä. Ero aiempaan johtuu luonnontieteellisten arviointien tarkentumisesta ja uusista arviointikriteereistä.

Saimaannorppa ja liito-orava edelleen uhanalaisia

Linnuista uusia uhanalaisiksi luokiteltavia lajeja ovat lapinsirri ja kirjokerttu. Luettelosta poistettavan tuulihaukan kanta puolestaan on niin vakaa, että sitä ei enää luokitella uhanalaiseksi.

Muutokset uhanalaisten lajien luetteloon eivät koske yhtäkään nisäkäslajia. Saimaannorppa, liito-orava, valkoselkätikka ja merikotka luokitellaan edelleen uhanalaisiksi, vaikka suojelutoimet ovatkin parantaneet niiden elinoloja.

Rauhoitettujen kasvilajien luettelosta poistetaan sinivuokko, kevätesikko, imikkä, näsiä, tyrni sekä puumainen ja pylväsmäinen kataja. Nämä lajit ovat aikaisemmin olleet osittain rauhoitettuja. Vain niiden kerääminen myyntiin on ollut kielletty.

Asetuksen muutos tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Väitös: marjat ehkäisevät syöpää

    Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee. Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna. – Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa. Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva

  • Marjatuotteista tehoa syövän ehkäisyyn

    Kasvikunnan tuotteiden sisältämät kemikaalit voivat estää ja hidastaa syöpää monin tavoin. Fytokemikaalit estävät solujen vaurioita sekä solujen hallitsematonta jakautumista. Marjojen osuudesta syöpien ehkäisyssä puhui tutkija ESSI PÄIVÄRINTA Helsingin yliopistosta Valtakunnallisilla luonnontuotepäivillä Mikkelissä viime viikolla. Tuotekehityksessä marjat kannattaisi hyödyntää entistä voimakkaammin. Elintarvikkeet kokonaisuudessaan ovat parempia kuin pillerit ja esimerkiksi marjat ovat kokonaisuutena tehokkaampia kuin niistä uutetut

  • Onko sinilevien massaesiintymistä haittaa kasteluvesille?

    ”OECD:n ennusteiden mukaan vuonna 2050 noin puolella maapallon väestöstä on pulaa puhtaasta juomavedestä. Yhä useammin on todennäköisesti pulaa myös maatalouskäyttöön soveltuvasta vedestä. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä ei tarvitse rajoittaa maatalouden vedenkäyttöä. Päinvastainen tilanne on useilla maapallon tehoviljellyillä alueilla, joilla puhtaan kasteluveden saatavuus ja sen käytön rajoitukset rajoittavat tehoviljelyn harjoittamista. Joukkotiedotusvälineet ovat viime vuosien

  • Kevään alun koristeellisia norkkoja

    Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin, tuulipölytteisiin lajeihin. Mielenkiintoisten kevätyksityiskohtien lisäksi norkot ovat myös ravintolähteitä. Asuttujen kolopuiden juurille kertyvät liito-oravanpipanat ovat näin talven ja kevään norkkojensyönnin aikaan kirkastuneet keltaisiksi. Pääasiassa yöllä liikkuva uhanalainen liitäjä

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut