Tämä herkullinen leipä on mitä mainioin ruokatuliainen ja tarjottava juhlapöydässä. Omenasoseen ansiosta leipä on mehevää ja säilyy pitkään. Mallasleipä sopii ihanasti kinkun ja kalojen kaveriksi.
Kiehauta vesi ja kaada taikinakulhoon. Lisää maltaat, ruisjauhot ja ruisrouhe, sekoita. Anna taikinajuuren levätä yön yli.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää juureen.
Sekoita joukkoon omenasose, siirappi, suola, ruisleseet ja vehnäjauhot. Taikina saa jäädä hieman löysäksi.
Öljyä 2–3 leipävuokaa ja jauhota ne ruisjauhoilla. Täytä vuoat puolilleen. Anna kohota pari tuntia.
Paista 170-asteisessa uunissa 1,5–2 tuntia.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Pihalta voi löytää paljon ilmaista materiaalia syyskoristeluun. Syystalvella juhlistetaan vuodenajan vaihtumista kranssein ja asetelmin.
Nyt kun ulkona paukkuu pikkupakkanen, maassa on hanki ja kohta kaiketi järvetkin jäässä, on aika palata ajatuksissa kesään ja katsoa, että mitä sitä tulikaan oikein kuvattua. Nämä oheiset kuvat kasveista on otettu aikajärjestyksessä tämän vuoden toukokuussa. Jokin kuvista on saattanut olla jo toukokuisen jutun yhteydessä. Valkovuokko, kevätesikko, narsissit, ketunleipä (käenkaali), rentukka, norjanangervo, hevoskastanja, ja raatekin
Vaikka edellisen postaukseni otsikossakin mainitaan rentukka, en malttanut olla laittamatta rentukkakuvaa tähänkin ensimmäiseksi, kun ne olivat kaartuneet niin nätisti lammenpintaan kuin vartavasten kuvattavaksi. Kiersin eilen (11.5.) työpäivän pituisen luontolenkin Hankoniemen ”erämaassa”. Aamukahdeksan aikoihin istahdin kannolle eläinten ruokintapaikalla ja odotin, josko keltasirkut uskaltautuisivat laskeutumaan puista jyväaterialle. Eivät ne tulleet, mutta metsäjänis loikki rauhallisesti polkua pitkin aivan
Kevätauringon säteet herättävät kasvit, jotkut nopeammin kuin toiset. Pitkän talven jälkeen on virkistävää poimia tuoreita lehtiä, herkkiä herkkuja lautaselle. Pienet vihreät versot ravitsevat myös silmiä ja sielua.
Välillä tulee eteen vuosi, jolloin kylmä kevät junnaa paikallaan. Vesiheinä tukahduttaa porkkanakylvöksen, kurkunsiemenet eivät idä ja tomaattien taimet venyvät sisällä kohti kattoa.
Hyvänheikinsavikka, mustajuuri ja maatiaiskehäkukka edustavat ihmisten kanssa pitkään kasvanutta hyötylajistoa Ragvaldsin idyllisellä museotilalla Kirkkonummella.
Innokkaan viljelijän sadonkorjuu alkaa keväällä ja loppuu vasta syystalvella. Viimeiset juurikkaat nostetaan lokakuussa, mutta lehtikaalin viimeisen sadon keräämisen voi jättää jopa jouluun.
Lähde käymään tämän värikkään kuvakavalkadin myötä raumalaisen Seminaarin koulupuutarhan kasvierikoisuuksien parissa!
Nykyään useimmista asuintaloista puuttuu sopivan viileä varastotila, maakellarista puhumattakaan. Niinpä viljelijän on etsittävä muita tapoja kesän sadon säilyttämiseen käyttökelpoisena seuraavaan satokauteen.
Hyötytarhurin päivyri opastaa kaikessa keittiöpuutarhaan liittyvässä varhaisesta keväästä aina sadonkorjuuseen ja syyskylvöihin saakka.
