Suomalaisen hunajan laatu näyttäisi olevan ulkomaista parempaa. Suomen Mehiläishoitajain Liiton teettämän seurantatutkimuksen mukaan suomalaisessa hunajassa on enemmän entsyymejä ja HMF-määrä pienempi kuin ulkomaisessa hunajassa. Hunajan laatua seurattiin vuosina 1997 – 2003 Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja saksalaisen Hohenheimin yliopiston laboratorioissa.Tutkimuksessa oli mukana 1 071 kotimaista ja 73 ulkomaista näytettä. Mehiläishoitajan liitto tutkituttaa hunajia mehiläishoitajien laatukoulutusta ja asiakaslaadun seurantaa varten.
Entsyymit tallella eikä liikaa kuumennusta
Suomalaisessa hunajan invertaasiyksiköt olivat noin 94 ja ulkomaisen hieman yli 28. Invertaasi eli sakkaraasi on entsyymi, joka vaikuttaa muutoksiin, joita tapahtuu kun mesi kypsyy hunajaksi. Invertaasi muuttaa sakkaroosia glukoosiksi ja fruktoosiksi.
Hydroksimetyylifurfuraalia (HMF) muodostuu, kun fruktoosi hajoaa happojen läsnäollessa. HMF-pitoisuus on hunajassa sitä suurempi mitä korkeammassa lämpötilassa hunajaa on kuumennettu. Kotimaisen hunajan HMF-pitoisuus oli tutkimuksessa vain 6,8 milligrammaa kilossa hunajaa kun ulkomaisessa vastaava pitoisuus oli hieman yli 20.
Hunajalle ei ole laatuluokitusta
Suomen Mehiläishoitajain liiton mukaan myös tuontihunajien joukosta löytyy laatutuotteita. Ostajan on kuitenkin vaikea pakkauksen perusteella tietää, onko kyseessä laatutuote vai ei, koska hunajalla ei ole laatuluokitusta. Kuluttajaneuvoja ANNELI KANKARE Mehiläishoitajain liitosta kertookin, että laatuluokitusta kaivataan. Kansainvälisesti ei kuitenkaan ole vielä olemassa yhteisymmärrystä edes siitä, että laatuluokitus tarvittaisiin saatikka luokituksen sisällöstä.
— Suomessa olemme asettaneet Hyvää Suomesta -joutsenlippuhunajalle korkeammat laatuvaatimukset kuin mitä on voimassa olevassa hunajan aitouden suojaksi laaditussa EU-direktiivissä, Kankare kertoo.
Kotimainen tuotanto ei kata kulutusta
Hunajan kokonaiskulutus per henkilö on viime vuosina ollut noin puoli kiloa. Hunajan kokonaiskulutus nousi tasaisesti vielä koko 1990-luvun ollen jopa 560 grammaa vuonna 1997. Yksi syy kulutuksen nykyiseen laskusuuntaan voi Kankareen mukaan olla, että viime vuosien kotimainen hunajasato ei ole ollut hyvä.
Parina viime vuonna Suomessa on myyty hunajaa yhteensä noin 2,6 miljoonaa kiloa. Täällä kulutetusta hunajasta noin 60 prosenttia on kotimaista, osuus vaihtelee kesän säiden mukaan.
Hunajaa tuodaan eniten Unkarista. Kankare kertoo, Tanskasta ja Saksasta tuodaan tullitilaston mukaan määrällisesti enemmän, mutta maat ovat hunajan läpikulku- ei tuotantomaita. Tanskassa ja Saksassa on suuria hunajapakkaamoita, jotka myyvät EU-maiden ulkopuolelta ostamaansa hunajaa edelleen.
— Tanskalaista hunajaa meillä ei ole myynnissä, tuskin saksalaistakaan, Kankare toteaa.
Vaihdellen hunajaa tulee Ranskasta, josta siitäkin osa voi olla läpikulkuhunajaa sekä Kuubasta, Argentiinasta, Uruguaysta, Australiasta, Chilestä, Ruotsista, Belgiasta ja Bulgariasta.
— Kiinalainen hunaja oli tuontikiellossa mutta kielto on purettu. Kauppa ei kuitenkaan ole lähtenyt kovin hyvin käyntiin, Kankare kertoo.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Hunajapäivien yleisön suosikki ja Vuoden 2003 Paras Hunaja on kotkalaisenOSMO PEHKOSEN hunaja, joka voitti kiteytyneiden hunajien sarjan. VuodenParas Lajihunaja -tittelin sai hillahunaja, jonka oli tuottanut AAPPO VALOSaariselältä. Toisena oli oululaisen AINO SUKASEN mesimarjahunaja jakolmantena apilahunaja hammaslahtelaiselta AUVO JESKASELTA. ParhaanJuoksevan Hunajan oli tuottanut MIRJA KÄKELÄ Parkanosta. Viidestoista Hunajapäivä Tampereen Sampolassa vetipaikalle 200 mehiläishoitajaa ja 2 600-päisen
”Kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -joutsenlippu ja Puhtaasti Kotimainen-sirkkalehtilippu eivät ole mikä tahansapakkausmerkkejä, vaan niiden käyttöä valvotaan tarkasti. Auditointikoulutuksensaaneet tarkastajat kiertävät yrityksissä ja valvovat, että joutsenlipun sääntöjä noudatetaan. Kasvisten merkin laatu valvotaan pistokokein tukkuliikkeissä. Joutsenlipun tarkastajienkoulutuksessa perehdytään muun muassa arviointiprosessiin ja erilaisiin laatustandardeihin. Koulutusta antaa esimerkiksi Laatukeskus. – Suomalaisissa elintarvikeyrityksissä ei esiinny systemaattisia puutoksiajousenlipun käytössä, kertoo
Maakuntien Parhaat -merkin 10-vuotisjuhlaseminaarissa palkitaan kolmelaatutyössä kunnostautunutta yritystä. Maakuntien Parhaat -parhaimmistoKolatun Vuohijuustola, Ilorannan täysihoitola sekä Design Anu Pylsy ovatkasvattaneet liikevaihtoa huomattavasti laatumerkin myötä. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton myöntämä Maakuntien Parhaat -merkki ontuonut laatuajattelun pienyritysten toimintaan. ”Toiminnan ja palvelunlaadun kehittyminen parantavat kilpailukykyä ja kannattavuutta.Asiantuntijaraadin ja neuvojien valvoma laatumerkki kannustaa yrittäjiäkehittämään laatutyötä”, kertoo Maaseudun Parhaat -merkin ”äiti” ProAgriaMaaseutukeskusten
Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt uuden laatujohtoryhmänjohtamaan ja tehostamaan elintarvikeketjun laatustrategiatyötä. Ryhmänpuheenjohtajana toimii ylijohtaja Ilkka Ruska maa- jametsätalousministeriöstä ja maataloustuottajien edustajana puheenjohtajaEsa Härmälä MTK:sta, päivittäistavarakaupan edustajana puheenjohtaja PekkaKosonen Päivittäistavarakauppayhdistyksestä, elintarviketeollisuudenedustajana toimitusjohtaja Olavi Kuusela Valiosta ja Suomen kuluttajienedustajana puheenjohtaja Susanna Rahkonen Kuluttajaliitosta. Ryhmänsihteerinä toimii ylitarkastaja Marja Innanen maa- jametsätalousministeriöstä. MMM perustaa lisäksi laaja-alaisen, keskeisistä elintarviketaloudentoimijoista koostuvan
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
