Helmikuun alkupuoli oli tavallista leudompi, loppukuu puolestaan keskimääräistä kylmempi. Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että helmikuun alussa sisävesien jäät olivat selvästi keskimääräistä ohuempia ja ne vahvenivat vain hieman loppukuun pakkasjaksolla. Pohjaveden pinta on lähes koko maassa keskiarvoa ylempänä. Routaa on tänä talvena tavallista vähemmän.
Runsassateisen tammikuun jäljiltä järvien vedenkorkeudet olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvoa suurempia lähes koko maassa. Etelä- ja länsirannikon pienissä joissa veden pinta laski kuitenkin helmikuun aikana lähelle talvelle tyypillisiä arvoja. Pohjaveden pinta on edelleen syksyn sateiden vaikutuksesta lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Routaa oli helmikuussa maan eteläosissa hyvin vähän. Routakerroksen paksuus oli lähes koko maassa Etelä-Lappi mukaan lukien 0–30 senttimetriä, vain pohjoisempana routaa oli 30–60 senttimetriä. Roudan paksuus jääkin melkein koko maassa 10–40 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen routamäärän alapuolelle. Roudan vähyyteen ovat syynä paksu lumipeite ja märkä maa.
Ympäristökeskuksesta ennustetaan, että Lapin lumitilanne lisää erityisesti Tornionjoen, Ounasjoen ja Kemijoen tulvariskiä. Jokitulvien suuruuteen vaikuttavat ratkaisevasti sulamisen nopeus ja vesisateet. Ennätystulvia on odotettavissa, jos lumet sulavat kerralla vesisateiden kanssa. Jos lumet sulavat useammassa osassa ilman vesisateita, Lapin jokivesistöissä selvitään keväällä ilman mainittavia tulvia.
Etelä- ja lounaisrannikolla sekä Etelä-Pohjanmaalla on vähän lunta, ja lumitulvariski sen mukaisesti pieni. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lunta on jonkin verran keskimääräistä enemmän, ja kevään virtaamista on odottavissa hieman tavallista suurempia. Jokivesistöissä nopea sulaminen runsaiden vesisateiden kanssa saa aina huipputulvan aikaan.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa
Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja. Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden
Kotimaiset Kasvikset ry antaa perusohjeet vihannesten ja marjojen säilöntään. Säilykkeiden säilyvyys perustuu kuumennuskäsittelyyn, hapen määrän minimointiin, happamuuteen sekä veden aktiivisuuden alentamiseen sokerin avulla. Tärkeää on raaka-aineiden tuoreus ja työskentelyn nopeus ja puhtaus. Tuotteiden, työvälineiden, tölkkien, pullojen ja sulkimien on oltava ehdottoman puhtaita. Puhdistus  Upota tölkit, pullot, kannet ja korkit jo säilöntää edeltävänä päivänä kylmään
