Siirry sisältöön

Pohdintoja meren äärellä

Jaa artikkeli

Meren tila huolestuttaa. Ensiksikin, muodostuuko meren pintaan kestävä jäätie? Yhteysaluksen vuorot harvenevat jäätilanteen takia, mutta jäällä ei vielä suositella ajettavan autolla. Kolmen kilometrin matka autotieltä meren yli saareen on toistaiseksi paras kulkea suksilla, jos laiva ei satu kulkemaan sopivaan aikaan.

Toiseksi, mikä on vointi jään alla? Itämeren vesi vaihtuu hyvin hitaasti. Pahimassa pinteessä on Suomenlahti, joka saa huikean ravinnekuorman Pietarin alueelta, mutta matala lahti ei saa raikasta uutta vettä edes jokien mukana, sillä niissä on suuret määrät maatalouden ja teollisuuden typpeä. Kun Itämereen työntyy suolaisen veden pulssi Tanskan salmista, raikastuu eteläisen Itämeren syvävesi. Vanha, hapeton vesi siirtyy Suomenlahdelle. Pohjanlahden tilanne on paljon parempi jo sen takia, että Salpausselkien jatkeet meren alla estävät vanhan syväveden siirtymisen Itämereltä pohjoiseen.

Paksu jää on kuuleman mukaan hyväksi merelle. Lieneekö syynä pimeys, jolloin levä ei kasva, vaiko se, että jään alla vesi ei sekoitu, jolloin pohjalla oleva fosfori ei pääse sekoittumaan pinnalle asti. Pintavedessä vapaana oleva fosfori saa haitalliset levät kukkimaan kesällä uimarien ja kaikkien muidenkin harmiksi.

Yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa meren saasteisiin kovin radikaalisti, mutta monesta pienestä teosta kasvaa jo suuria muutoksia. Talous- ja pesuvesiä ei saa laskea suoraan veteen, veneen vessat tyhjennetään satamien keräyspisteisiin ja rannoille ei heitetä roskia.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Myrskyävän meren äärellä

    Talvimyrsky riepotteli keskiviikon ja torstain (11.-12.1.) välisenä yönä Itämerta sellaisella voimalla, että mitatut aallonkorkeudet sivusivat ennätystä, kertoi Ilmatieteen laitos. Lounaisilla merialueilla merkitsevä aallonkorkeus ylitti 8 metriä korkeimman yksittäisen aallon ollessa n. 15 metriä. Tällainen jättiaalto mitattiin Pohjoisen Itämeren aaltopoijulla keskiyön aikaan. Vastaaviin lukuihin on päästy mittaushistorian aikana vain kerran, joulukuussa 2004. Kävin torstaina iltapäivällä kuvaamassa

  • Merenalaista luonnonsuojelua

    Suomen luonto ei ole pelkkää metsää ja suota. Välillä maisema on rehevää ja lehtevää, suuria metsiä ja korkeita vaaroja. Lapin tuntureiden rinteillä kasvillisuus on puolestaan niin matalaa, että esteetöntä näkymää voi ihailla kymmeniä kilometrejä. Samantyyppinen maisema on ulkosaaristossa, jossa kallioiset luodot toimittavat tunturinnyppylöiden virkaa ja meri luotojen välissä on kuin avaraa laaksoa. Itämerellä on oma

  • Pohjanmeren tyrskyissä

    Vietin syyskuun Skotlannissa, tai oikeastaan Pohjanmerellä Orkneysaarilla ja Shetlannissa. Vaikka kyseiset saariryhmät ovat osa Skotlantia, on niissä voimakas pohjoismainen identiteetti – ovathan ne olleet aikanaan osa Norjaa; kauemmin kuin osa Iso-Britanniaa. Norjan kansallispäivää vietetään siinä missä brittiläisiäkin juhlia. Juhannus on meikäläiseen tapaan suuri tapahtuma, kun muualla Britanniassa sitä tuskin noteerataan. Revontulia ihastellaan talvisin. Vaikka kuulostaakin

  • Merenrannalla

    Edellisestä postauksestani ”Kukintaa ikkunalla” (5.2.) on varsin mainio ja humoristinen luonnehdinta Oma PIHAn facebook-sivulla: ”Talvi on vanginnut Eeron tupaukoksi….” Tupaukko ja hänen turinansa juontuvat vanhasta kansanperinteestä. Voimansa menettäneet papat siirtyivät tupaukoiksi, missä virassa he piipahtivat nopsasti pakkasesta puut sisälle ja virittivät valkeat uuniin ruoan kypsyttelyä ja lämmintä varten. Toisin kuin monia muita, talvi ei kuitenkaan

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut