Siirry sisältöön

Puolenyön aikaan kävin ulkona ilmaa tunnustelemassa, ja omassa pihassa oli melkein tyyntä, taivas tähtikirkas ja ihme ja kumma, valtavat revontulet leiskuivat yli taivaan. Pohjoisella taivaanrannalla syttyi vihertäviä kynttilävöitä, jotka loistivat voimakkaasti, kiemurtelivat hitaasti ja siirtyilivät pienin pyrähdyksin. Välillä leiskahdukset nousivat korkeallekin.

Sen verran kai oli ilmoja liikkeellä, että sillä aikaa kun kävin hakemassa kameran, mustat pilvet työntyivät pohjoisesta ja peittivät yön loiston. Aamuyöstä kävin uudelleen pihalla, ja nyt pilvet olivat kaikonneet, ja sain kuvia revontulien hiljenevästä näytöksestä .

Metsän takaa pohjoiselta puolen nousi parvittain valokiiloja, jotka syttyivät ja sammuivat ja vaihtuivat välillä kynttilärivistöiksi, jotka olivat iltaisia himmeämpiä. Välillä valot leiskahtelivat yli puolen taivaan aina yli Otavan tähdistönkin, joka oli zeniitissä. Valot hulmusivat yli taivaankannen kuin suunnattomat liput, jotkut väläykset olivat terävyydessään melkein salamanväläyksen kaltaisia. Vähitellen taivas rauhoittui, kun aamu alkoi olla saapuvilla.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *