Eteläsavolaiset mehiläistarhaajat ovat menettäneet lähes puoletmehiläispesistään, sillä noin tuhat pesää on tuhoutunut viime talven aikanalähes täydellisesti. – Hunajantuotantoon tuhot eivät välttämättä vaikuta,sillä käynnistyneestä pääsatokaudesta näyttää tulevan hyvä. Korkeampisatomäärä kompensoisi tappioita, kertoo koulutuspäällikkö LAURI RUOTTINENSuomen mehiläishoitajain liitosta.
Maan pohjoisosissa mehiläistarhoja kohdanneet tappiot ovat huomattavastisuuremmat kuin etelämpänä, jossa mehiläispesistä on tuhoutunut noinneljäsosa. Lauri Ruottisen mukaan syyt talvitappioihin eivät oleyksiselitteisiä, vaan monen osatekijän summa, joka rasitti mehiläisiäpoikkeuksellisen paljon.
– Viime syksyn poikkeukselliset luonnonolot nopeasti alkaneellatalventulolla yllätti mehiläiset housut kintuissa, eivätkä ne ehtineetvalmistautua talven tuloon. Toinen syy voi olla varroapunkin epäonnistuneettorjuntatoimet. Kolmas syy voi olla liian isoksi kasvanut ulkomainenemokanta. Kiinnostus tuontiemojen käyttöön voikin jatkossa hiipua jakotimaisten emojen suosio jälleen nousta, Ruottinen otaksuu.
Pesien määrää kasvatetaan
Mehiläistarhaajat ovat korjanneet tappioita lisäämällä pesien määrää.Suomen noin 4000 mehiläistarhaajalla on noin 45 000 – 55 000 mehiläispesää,jotka tuottavat keskimäärin noin 1,6 miljoonaa kiloa hunajaa.
Viime vuosina hunajan kokonaiskulutus on vaihdellut kotimaisesta sadostariippuen 2,3-2,8 miljoonaa kiloa, mikä merkitsee noin 450-560 grammaahenkilöä kohti vuodessa. Tuonnin osuus kulutuksesta on ollut 1,0-1,5miljoonaa kiloa. Hunajamarkkinoiden arvo Suomessa on noin 17 miljoonaaeuroa.
Karhuvahinkoja vuodessa noin 40-70 pesällä
Suomen noin tuhannen yksilön karhukannasta noin 2-3 prosenttia on persojahunajalle. Näitä niin kutsuttuja hunajakarhuja esiintyy ympäri Suomea,mutta ongelmat ovat painottuneet tavallisesti Kaakkois-Suomeen. – Tänävuonna karhut ovat tehneet vahinkoja noin 30 pesällä, arvioi karhujentorjunnan parissa pitkään työskennellyt mehiläistarhaaja PEKKA KARONIEMIRuokolahden Äitsaaresta.
Hunajantuotantoon karhuvahingoilla ei ole suurta yhteyttä, mutta seaiheuttaa tarhaajille turhia kuluja ja menetettyjä työtunteja. Hunajaanmieltynyt karhu voi aiheuttaa tuhoja laajallakin alueella, ja vahinkojenalkaessa lisääntyä tarhat pitää suojata sähköisillä paimenpoika-aidoillatai äänipelättimillä.
– Pienistä vahingoista tarhaajat eivät yleensä tee ilmoitusta Maa- jametsätalousministeriöön, sillä suurpetovahinkojen omavastuuosuus on 250euroa vahingon kärsijää ja vuotta kohti, Karoniemi sanoo.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja. Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden
Lämpötila on koko maassa laskenut parina yönä alle nollan, Itä-Suomessa pakkasta on ollut jopa 6 astetta. Tällainen halla saattaa jo vioittaa mansikkaa ja herukoita. -Viimeaikaiset hallat on mansikalla voitu torjua sadetuksella. Varsinaiset vauriot tiedetään kuitenkin vasta myöhemmin, toteaa Katri Paukkunen Pohjois-Savon Maaseutukeskuksesta. Mansikalla on esiintynyt koko maassa tavanomaista enemmän talvivaurioita. Puutarha-agronomi Katri Paukkusen mukaan vaurioita
Vuosi vaihtui ennätyskylmissä merkeissä. Pohjanmaalla, Toholammilla, mitattiin uudenvuodenyönä 40,3 asteen pakkaslukemat. Tammikuun alkupäivinä kireintä pakkanen on ollut Itä-Suomessa. Myös Etelä-Suomessa on monin paikoin ollut 30 astetta pakkasta ja tuuli on tehostanut kylmyyden tuntua.– Riski on olemassa, että pakkanen jatkuessaan aiheuttaa omenapuille vaurioita. Lumipeite kuitenkin suojaa juuriston vaurioitumiselta, lohduttaa taimistoviljelijä ANSSI KRANNILA Hirvensalmelta. – Tämä talvi
Poikkeuksellisen ankarasta talvesta johtuvat huomattavat kasvikuolemat ovat nyt lopullisesti selvinneet. Talven jäljiltä vielä pitkään juroneidenkin kasvustojen pitäisi jo olla vihertyneitä. Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot kolmeenkymmeneen vuoteen. Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta lumettomaan ja märkään maahan.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
