Siirry sisältöön

Valokuvaaja etsii sopivaa taustaa. Hän päätyy ohjaamaan kuvattavansa, rippinuoren, punaiselle kaarisillalle, jonka lähellä loistojasmike kukkii valtoimenaan. Ei ole lainkaan tavatonta, että kyseistä kaarisiltaa ja ylipäätään koko Jokilaakson matkailupuutarhaa käytetään kuvauksissa. Vastaavaa on nähty muuallakin puutarhassa. 

– Kun omenapuut olivat kukassa, meiltä kysyttiin, saako niitä käydä kuvaamassa pienten ponien kanssa, puutarhan työnjohtaja Henna Martikkala muistaa erään kerran.  

Myös Lapuan kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie on huomannut, että paikasta on moneen tarkoitukseen.

– Ihmiset ovat ottaneet tämän omakseen, hän sanoo hymyillen.

Sööstetti-niminen rakennus on vuodelta 1924. Sen sisäänkäynti havuryhmineen on kutsuva.

Noin kahden hehtaarin suuruinen puisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Nurmonjoen varrella, lähellä Lapuan keskustaa. Osittain juuri keskeisen sijaintinsa ansiosta siitä on tullut kaupunkilaisten olohuone puistonpenkkeineen, riippumattoineen, nuotiopaikkoineen – ja rapsuteltavineen.

– Kotieläimet ovat oikein vetonaula. Lapsiperheitä käy täällä paljon, Martikkala sanoo silkkikanojen, kanien ja lampaiden aitausten ympärillä käyvästä hyörinästä.

Kaupunkilaisten lisäksi puisto houkuttelee väkeä kauempaakin tutustumaan muun muassa vanhaan kulttuurimiljööseen ja kasvikokoelmiin. 

Raija Talvitie ja Henna Martikkala toteavat, että puiston yksityiskohtien ideointi tuo mukavaa vaihtelua omaan työhön.
Jokilaaksosta löytyy valikoima tarhakurtturuusuja (Rosa Rugosa-Ryhmä). Esimerkiksi ’Syke’ sopii kielletyn kurtturuusun korvaajaksi.

Yli satavuotias pihapiiri

Matkailupuutarha on rakennettu osaksi vanhaa pihapiiriä. Leskelä-niminen päärakennus on ollut paikoillaan 1800-luvun puolivälistä saakka ja Sööstetti 1920-luvulta. Jälkimmäinen on saanut nimensä alueella toimineen emäntäkoulun ensimmäisen rehtorin mukaan. Yli satavuotiaan emäntäkoulun kasvitarhat ovatkin luoneet perustan nykyisille näytemaille. 

Varsinaisen sysäyksen matkailupuutarhalle antoi Lapuan ammatti-instituutin, Lapuan kaupungin ja Seinäjoen TE-keskuksen käynnistämä Härmänmaan yrtit ja maustekasvit -hanke vuonna 1998. Tuolloin paikalle hahmottui kasvitarha houkuttelemaan kävijöitä. Uusien hankkeiden myötä alueelle istutettiin lisää kasvikokoelmia, kunnes 2000-luvulle tultaessa nykyinen matkailupuutarha avattiin yleisölle.

Lapuan kaupunki on omistanut puiston nyt lähes parikymmentä vuotta. Tuona aikana puutarha on edelleen kehittynyt.

– Paljon on uudistettu. On tullut torit, yrttimaat ja heinien näytemaat, kaupunginpuutarhuri sanoo.

Punalehtinen ratamo (Plantago major ’Rubrifolia’) kelpaa kukkapenkkiin.

Yrttiympyrä ja heinämaa

Vierailijat viihtyvät pitkään etenkin hyötymaalla.

– Arvelisin, että meillä on Suomen suurin yrttimaa, Raija Talvitie toteaa.

Näytemaalla voi käyskennellä kaarevia sorakäytäviä pitkin ja tutkia niiden varrella kohoavien penkkien istutuksia ja kylvöksiä. Yksivuotisena viljeltävien penkeissä kasvaa muun muassa veripeippiä, viinisuolaheinää, mangoldia, lehtikaalia, orvokkia ja samettikukkia. Toisaalla komeilevat puolestaan monivuotiset yrtit ja rohdoskasvit: on tillimäistä karhunjuurta, hieman persiljan oloista kähäräpietaryrttiä ja valkokukkaista rohtovirmajuurta. Ympyrän muotoon rakennetun näytemaan uloimmalla kehällä kaartuu leikattu taikinamarja-aita.

Tässä penkissä vuorottelevat punaisen ja keltaisen sävyt. Etualalla purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius) ja keijunkukka (Heuchera) vastaavat punaisen sävyistä ja orvokki keltaoranssista.

Toinen suosittu käyskentelykohde, koristeheinien näytemaa, löytyy puiston toiselta laidalta. Alue on istutettu pari vuotta sitten, joten heinät näyttävät jo kokoaan ja muotoaan. Hurmesilkkiheinät erottuvat viininpunaisine lehtineen, palmusarat ovat kasvattaneet vaaleanvihreän, raikkaan mättään ja koristekastikat huojuvat ylväinä korkeimmalla. Mammuttiheinätkin yltävät pariin metriin, mutta niiden leviämistä on rajattu istuttamalla ne muovi- ja alumiinikauluksien sisälle.

– Tarkoituksena on, että ihmiset voisivat katsoa esimerkkejä omiin pihoihinsa. Kaikki on merkitty nimilapuilla, Talvitie sanoo tarkoittaen heinien lisäksi puiston muitakin kasveja. 

Ihmiset ovat ottaneet matkailupuutarhan omakseen. Siellä käydään muun muassa ottamassa valokuvia.

Heinämaa värittyy perennoista, kun ketoneilikat kukkivat ja purppurakeijunkukat lehtivät punaisenaan. Harmaakäenkukat seurailevat tuuheana rivistönä käytävien reunoja ja kirjava kiinanpionipenkki kannattelee muhkeita kukkiaan. Lähettyvillä kohoaa myös kivikkokasvialue maksaruohoineen, mehitähtineen ja -partoineen.

– Kyllästyttiin, kun kaikki on niin matalaa, Henna Martikkala sanoo hymyillen ja viittilöi pienen kivikkokasvikumpareen suuntaan.

Palmusara (Carex muskingumensis) kasvattaa vaaleanvihreän mättään. Se viihtyy tuoreessa maassa, niin auringossa kuin varjossakin. Taustalla kohoaa koristekastikka’Karl Foerster’ (Calamagrostis × acutiflora) ja oikealla kukkii loistojasmike ’Tähtisilmä’ (Philadelphus lewisii).

Puutarhureiden mekka

Puistossa vierailija huomaa kasvien lisäksi muutakin mielenkiintoista, kuten petuniakylvyssä loikoilevan mummon. Edellisenä vuonna mummo kuulemma kutoi sukkaa nurmesta tehdyllä sohvalla. Paljon muitakin yksityiskohtia löytyy. Linnuille on rakenneltu kokonainen mökkikylä ja kasvimaalle nikkaroitu puukiekoista pupuja. Pilkettä on ollut tekijöiden silmissä myös kivikäytäviä latoessa ja puistonpenkkejä maalatessa. Talvitie kertoo, että toisinaan kaupungin koko viher-
osasto saattaa innostua ideoimaan puistoon uutta. 

Puistosta löytyy myös nykydesignia, kuten Eero Aarnion suunnittelema Metallimiehet-penkki.

Myös alueella toimiva Järviseudun ammatti-instituutti on puutarha-alan harjoitteluineen mukana puiston ylläpidossa.

Jokilaakson matkailupuutarhan vuosittaisia kohokohtia ovat syksyiset sadonkorjuujuhlat ja keväiset Lakeus kukkii -messut. Ne lisäävät kävijämääriä entisestään. Se sopii hyvin kaupunginpuutarhurille.

– On tähdätty siihen, että tästä tulee puutarhureiden mekka. Olemmekin julistaneet Lapuan Suomen puutarhakaupungiksi. On saatu niin paljon kiitosta ja palautetta, jotta miksi emme niin tekisi, Raija Talvitie sanoo tarkoittaen niin matkailupuutarhan kuin kaupungin muidenkin viheralueiden saamaa palautetta. 

Leikattu taikinamarja-aita (Ribes alpinum) kiertää yrttitarhaa.
etoneilikka ’Maiden Pink’ (Dianthus deltoides) sopii perennapenkin reunakasviksi tai kivikkoryhmään. Etualan sinipiikkiputki (Eryngium planum) tuo muoto- ja värikontrastia kukkaryhmään.
Maahan upotetut, noin 80 senttiä korkeat kaulukset estävät mammuttiheiniä (Miscanthus sacchariflorus) leviämästä liikaa.
Vaikuttavan värinen harmaakäenkukka (Lychnis coronaria) viihtyy niukkaravinteisessa hiekkamullassa. Ensimmäisenä vuonna se kasvattaa kauniin, harmaan lehdistön ja toisena vuonna kukkii.
Kivikkokasvit kasvavat pienellä kumpareella, joka on rakennettu ”komian tähären”.
Mummo heittäytyi kylpyyn. Petuniat ovat kuin saippuavaahtoa.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *