Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kasvillisuuden tulee kestää lumi- ja routaolosuhteita. Kylmistä talvistamme on kasvillisuudelle toisaalta myös hyötyä, sillä etelän kasvitaudit ja tuholaiset eivät selviydy pakkasistamme. Jos viljelyyn valitaan oikeanlaisia kasveja, niistä saadaan hyvä tuotto runsaan ja vakaan sadon muodossa. Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykekartalla Suomi jaetaan kahdeksaan vyöhykkeiseen kuntarajojen mukaan.
Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talviolosuhteisiin. Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös se, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Itä-Suomessa routa on yleensä hävinnyt jo ennen kasvukauden alkamista. Länsi-Suomessa maa voi olla paljas kovilla pakkasilla ja juuret voivat jäätyä. Roudan haittoja voidaan torjua puiden juurille asetetuilla katteilla.
Paikallisilmaston ja kasvillisuuden vaikutukset
Paikallisilmastolla on myös merkittävä vaikutus, sillä vesistöjen läheisyys leudontaa ilmastoa. Syviin laaksoihin kerääntyy kylmää ilmaa niin kesällä kuin talvella, kun taas kukkulat ovat niin kesän hallaöinä kuin kovilla talvipakkasilla ympäristöään lämpimämpiä.
Myös kasvillisuus vaikuttaa pienilmastoon. Puiden alla ollaan parhaiten suojassa sekä kovilta pakkasilta että halloilta, mutta päivällä on varjoisuudesta haittaa. Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollinen ihannepaikka puutarhalle.
Artikkelin lopusta löytyvät kaikki Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Kunnan nimen perässä oleva numero ilmoittaa hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien kasvuvyöhykkeen eli menestymisvyöhykkeen. Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 5/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.
Vyöhykejaon hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien talvenkestävyydelle on laatinut ylimeteorologi Reijo Solantie.
Kuntien kuuluminen kasvillisuusvyöhykkeisiin
Vyöhykkeet:
1A Suotuisan suven alue (Ahvenanmaa)
1B Mantereen paras (Lounais- ja etelärannikko akselilla Helsinki-Rauma)
2 Järvien ja peltojen vyöhyke (Porista Savonlinnaan)
3 Suomen perusmaisemaa (Vaasa-Kitee)
4 Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke (Kokkola-Joensuu)
5 Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke (Oulu-Koli)
6 Vedenjakajamailta Lapin porteille (Kemi-Ylitornio-Kuhmo)
7 Etelä- ja Keski-Lappi
8 Tunturien paljakat
Kunnat aakkosjärjestyksessä:
A-JAlahärmä 4, Alajärvi 5, Alastaro 2, Alavieska 5, Alavus 5, Anjalankoski 2, Artjärvi 3, Asikkala 2, Askainen 1A, Askola 2, Aura 2, Brändö 1A, Dragsfjärd 1A, Eckerö 1A, Elimäki 3, Eno 4/5, Enonkoski 3, Enontekiö 8, Espoo 1B, Eura 2, Eurajoki 2, Evijärvi 4, Finström 1A, Forssa 3, Föglö 1A, Geta 1A, Haapajärvi 5, Haapavesi 5, Hailuoto 5, Halikko 1B, Halsua 5, Hamina 2, Hammarland 1A, Hankasalmi 3, Hanko 1A, Harjavalta 2, Hartola 2, Hattula 2, Hauho 2, Haukipudas 5, Haukivuori 3, Hausjärvi 3, Heinola 2, Heinävesi 3, Helsinki 1B, Himanka 5, Hirvensalmi 2, Hollola 2, Honkajoki 3, Houtskari 1A, Huittinen 2, Humppila 3, Hyrynsalmi 6, Hyvinkää 2, Hämeenkoski 3, Hämeenkyrö 3, Hämeenlinna 2, Ii 5, Iisalmi 5, Iitti 2, Ikaalinen 3, Ilmajoki 4, Ilomantsi 4/5, Imatra 2, Inari 8, Iniö, 1A, Inkoo 1B, Isojoki 3, Isokyrö 4, Jaala 2, Jalasjärvi 4, Janakkala 3, Joensuu 3, Jokioinen 3, Jomala 1A, Joroinen 3, Joutsa 3, Joutseno 2, Juankoski 4, Jurva 3, Juuka 4/5, Juupajoki 3, Juva 3, Jyväskylä 3, Jyväskylän mlk 3, Jämijärvi 3, Jämsä 3, Jämsänkoski 4, Järvenpää 2
KKaarina 1B, Kaavi 4, Kajaani 5/6, Kalajoki 5, Kalvola 2, Kangasala 3, Kangaslampi 3, Kangasniemi 3, Kankaanpää 3, Kannonkoski 5, Kannus 5, Karijoki 3, Karinainen 2, Karjaa 1B, Karjalohja 1B, Karkkila 2, Karstula 5, Karttula 4, Karvia 4, Kaskinen 3, Kauhajoki 4, Kauhava 4, Kauniainen 1B, Kaustinen 5, Keitele 5, Kemi 7, Kemijärvi 6, Keminmaa 6, Kemiö 1B, Kempele 5, Kerava 2, Kerimäki 3, Kestilä 5/6, Kesälahti 3, Keuruu 4, Kihniö 4, Kiihtelysvaara 4, Kiikala 2, Kiikoinen 3, Kiiminki 5, Kinnula 5/6, Kirkkonummi 1B, Kisko 1B, Kitee 3, Kittilä 7, Kiukainen 2, Kiuruvesi 5/6, Kivijärvi 5, Kodisjoki 1B, Kokemäki 2, Kokkola 4, Kolari 7, Konnevesi 4, Kontiolahti 4, Korpilahti 3, Korppoo 1A, Korsnäs 3, Kortesjärvi 4, Koski Tl 3, Kotka 2, Kouvola 2, Kristiinankaupunki 3, Kruunupyy 4, Kuhmalahti 3, Kuhmo 5/6, Kuhmoinen 3, Kuivaniemi 6, Kullaa 3, Kumlinge 1A, Kuopio 3, Kuortane 4, Kurikka 4, Kuru 3, Kustavi 1A, Kuusamo 7, Kuusankoski 2, Kuusjoki 2, Kylmäkoski 3, Kyyjärvi 6, Kälviä 4, Kärkölä 3, Kärsämäki 5/6, Kökar 1A, Köyliö 2
L-OLahti 3, Laihia 3, Laitila 1B, Lammi 3, Lapinjärvi 3, Lapinlahti 4, Lappajärvi 4, Lappeenranta 2, Lappi 2, Lapua 4, Laukaa 3, Lavia 3, Lehtimäki 5, Leivonmäki 3, Lemi 2, Lemland 1A, Lempäälä 2, Lemu 1B, Leppävirta 3, Lestijärvi 6, Lieksa 4/5, Lieto 1B, Liljendal 2, Liminka 5, Liperi 4, Lohja 1B, Lohtaja 5, Loimaa 3, Loimaan kunta 3, Loppi 2, Loviisa 2, Luhanka 3, Lumijoki 5, Lumparland 1A, Luopioinen 3, Luoto 4, Luumäki 2, Luvia 2, Längelmäki 3, Maalahti 3, Maaninka 4, Maarianhamina 1A, Maksamaa 4, Marttila 2, Masku 1B, Mellilä 3, Merijärvi 5, Merikarvia 2, Merimasku 1A, Miehikkälä 2, Mietoinen 1B, Mikkeli 3, Mouhijärvi 3, Muhos 5, Multia 5, Muonio 7, Mustasaari 3, Muurame 3, Muurla 1B, Mynämäki 1B, Myrskylä 3, Mäntsälä 3, Mänttä 3, Mäntyharju 2, Naantali 1A, Nakkila 2, Nastola 2, Nauvo 1A, Nilsiä 4, Nivala 5, Nokia 3, Noormarkku 3, Nousiainen 1B, Nummi-Pusula 2, Nurmes 4/5, Nurmijärvi 2, Nurmo 4, Närpiö 3, Oravainen 4, Orimattila 3, Oripää 2, Orivesi 3, Oulainen 5, Oulu 5, Oulunsalo 5, Outokumpu 4
P-SPadasjoki 3, Paimio 1B, Paltamo 5, Parainen 1A, Parikkala 3, Parkano 4, Pedersöre 4, Pelkosenniemi 7, Pello 6, Perho 6, Pernaja 2, Perniö 1B, Pertteli 2, Pertunmaa 2, Peräseinäjoki 4, Petäjävesi 4, Pieksämäki 4, Pieksänmaa 3, Pielavesi 5, Pietarsaari 4, Pihtipudas 5/6, Piikkiö 1B, Piippola 5/6, Pirkkala 2, Pohja 1B, Polvijärvi 4/5, Pomarkku 3, Pori 2, Pornainen 2, Porvoo 2, Posio 7, Pudasjärvi 6, Pukkila 3, Pulkkila 5, Punkaharju 2, Punkalaidun 3, Puolanka 6, Puumala 2, Pyhtää 2, Pyhäjoki 5, Pyhäjärvi 5/6, Pyhäntä 5/6, Pyhäranta 1B, Pyhäselkä 3, Pylkönmäki 5, Pälkäne 2, Pöytyä 2, Raahe 5, Raisio 1B, Rantasalmi 3, Rantsila 5, Ranua 6/7, Rauma 1B, Rautalampi 4, Rautavaara 5/6, Rautjärvi 3, Reisjärvi 5, Renko 3, Riihimäki 3, Ristiina 2, Ristijärvi 5/6, Rovaniemen mlk 6/7, Rovaniemi 6/7, Ruokolahti 2, Ruotsinpyhtää 2, Ruovesi 3, Rusko 1B, Ruukki 5, Rymättylä 1A, Rääkkylä 3, Saari 3, Saarijärvi 4, Sahalahti 2, Salla 7, Salo 1B, Saltvik 1A, Sammatti 1B, Sauvo 1B, Savitaipale 2, Savonlinna 2, Savonranta 4, Savukoski 7, Seinäjoki 4, Sievi 5, Siikainen 3, Siikajoki 5, Siilinjärvi 4, Simo 6, Sipoo 2, Siuntio 1B, Sodankylä 7, Soini 5, Somero 3, Sonkajärvi 5/6, Sotkamo 5/6, Sottunga 1A, Sulkava 2, Sumiainen 4, Sund 1A, Suodenniemi 3, Suolahti 4, Suomenniemi 2, Suomusjärvi 2, Suomussalmi 6/7, Suonenjoki 4, Sysmä 2, Säkylä 2, Särkisalo 1B
T-ÄTaipalsaari 2, Taivalkoski 7, Taivassalo 1A, Tammela 3, Tammisaari 1B, Tampere 3, Tarvasjoki 2, Tervo 4, Tervola 6, Teuva 3, Tohmajärvi 4, Toholampi 5, Toijala 2, Toivakka 3, Tornio 6, Turku 1B, Tuulos 3, Tuupovaara 4/5, Tuusniemi 4, Tuusula 2, Tyrnävä 5, Töysä 5, Ullava 5, Ulvila 2, Urjala 3, Utajärvi 5, Utsjoki 8, Uukuniemi 3, Uurainen 4, Uusikaarlepyy 4, Uusikaupunki 1B, Vaala 5, Vaasa 3, Vahto 1B, Valkeakoski 2, Valkeala 2, Valtimo 5/6, Vammala 3, Vampula 2, Vantaa 2, Varkaus 3, Varpaisjärvi 5, Vehmaa 1B, Vehmersalmi 3, Velkua 1A, Vesanto 4, Vesilahti 2, Veteli 5, Vieremä 5/6, Vihanti 5, Vihti 1B, Viiala 2, Viitasalmi 4, Viljakkala 3, Vilppula 3, Vimpeli 5, Virolahti 2, Virrat 4, Vuolijoki 5/6, Vårdö 1A, Vähäkyrö 3, Värtsilä 4, Västanfjärd 1A, Vöyri 4, Ylihärmä 4, Yli-ii 5, Ylikiiminki 5, Ylistaro 4, Ylitornio 6, Ylivieska 5, Ylämaa 2, Yläne 2, Ylöjärvi 3, Ypäjä 3, Äetsä 3, Ähtäri 5, Äänekoski 4
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymis- eli kestävyysvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvien vihreys rentouttaa kiireisen arjen keskellä. Kun luonto ja puutarha nukkuvat vielä talviunta,korostuu huonekasvien merkitys viihtyvyyden lisääjänä. Hyvinvoivat kasvit ovat hoitajansa ylpeydenaiheja näyttävä osa kodin sisustusta. Talvi on kaikille viherpeukaloille haastavaa aikaa, koska vähäinenluonnonvalo ja kuiva huoneilma rasittavat huonekasveja. Kaikkein pimeimpään vuodenaikaan, marras-tammikuussa, valoa ei ole tarpeeksi kasvien kasvuun ja huonekasvit viettävät lepokautta. Talvilevon aikana
Talvi on huonekasvin stressaavinta aikaa. Valoa on vähän ja viherkasvien kasvu pysähtyy ilman lisävaloa. Innokas kotipuutarhuri saattaa antaa kasville kohtalokkaan hoidon kastelemalla ja lannoittamalla liikaa. Jos kastelua jatketaan samalla tavalla kuin kesäaikaan, kasvit kärsivät liiasta märkyydestä. Pahimmassa tapauksessa juuret mädäntyvät ja kasvi kuolee. Merileväuutteella taistellaan stressiä vastaan, jota kasville aiheuttavat vähäinen valo ja kuiva huoneilma.
Lähes kaikki huonekasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Luonnonvalon hyödyntämiseksi huonekasvit kannattaa sijoittaa valoisimmalle ikkunalle ja siirtää verhot ja kaihtimet ikkunan edestä päiväksi kokonaan sivuun. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä joko pyyhkimällä kostealla sienellä tai suihkuttamalla lehdistö säännöllisesti.
Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin
Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.
