Siirry sisältöön

Omenat lajitellaan kypsymisajan ja varastoinnin kestävyyden mukaan kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin. Kesäomenat, jotka kypsyvät elokuun puolivälin paikkeilla, tulee käyttää muutaman viikon sisällä poimimisesta, sillä ne eivät kestä pitkää varastointia. Kesäomenia pidetäänkin mehukkaina herkkulajikkeina, jotka ovat parhaimmillaan tuoreena nautittuina. Tuttuja lajikkeita ovat muun muassa 'Huvitus', 'Pirja', 'Suometar', 'Sokerimiron' ja 'Borgovskoje'.

Syysomenien sato kerätään syyskuussa tai lokakuun alussa. Syysomenat ovat kesäomenia paksukuorisempia ja kiinteämpiä. Ne kestävät varastointia muutaman viikon ja eräät lajikkeet pidempäänkin. Syysomenat sopivat tuorekäyttöön, mehustamiseen ja leivontaan. Lajike kannattaa valita itselle sopivimman käyttötarkoituksen mukaan. Yleisesti saatavilla olevia syyslajikkeita ovat 'Punakaneli', 'Keltakaneli', 'Ananaskaneli', 'Sariola', 'Grenman', 'Uslada', 'Heta', 'Jättimelba' ja 'Pekka'. 

Rouskuteltavaa talveksi. Kestävä 'Antonovka' toimii usein perusrunkona toisille lajikkeille. Se on talviomena, joka poimitaan lokakuussa jälkikypsymään pariksi viikoksi. Hedelmät säilyvät varastossa joulu–tammikuulle.

'Pekka' on monen suosikki syöntiomenaksi. Lähes mustanpunainen hedelmä kypsyy syyskuun puolivälissä, maku on sopivasti makean hapokas, kypsänä erittäin mehevä. Lisäksi puu on talvenkestävä V-vyöhykkeellä asti. Ainoa pieni miinus on hedelmien lievä alttius omenaruvelle sateisena kesänä. 

Talviomenat ovat myöhäisimpiä. Hedelmät poimitaan loka–marraskuussa, ja ne ovat syöntikypsiä usean viikon tai jopa kuukausien varastoinnin jälkeen. Eräiden lajikkeiden hedelmät säilyvät viileässä varastossa jopa kevääseen asti. Tuttuja talviomenia ovat muun muassa 'Talvikaneli', 'Lobo', 'Antonovka', 'Afrodita', 'Dace', 'Eppulainen', 'Tobias' ja 'Åkerö'. Viimemainitusta on saatavilla myös uusi muunnos 'Åkerö Hassel', jota pidetään alkuperäistä terveempänä ja aikaisemmin kypsyvänä. 

Jos kaipaat mahdollisimman pitkää omavaraisuutta omenoiden suhteen ja kotoa löytyy sopiva kellari tai muu viileä säilytystila, on pihalle hyvä istuttaa ainakin yksi talviomena kesä- ja syyslajikkeen kaveriksi. Silloin tuoreista omista ompuista pääsee nauttimaan jopa puolen vuoden ajan. 

Syysomena 'Pekka' on nautintakypsä syyskuun lopulla. Väriltään mustanpunainen ja rapea omena on herkullinen suosikki, josta useimmat pitävät. Maku on makea, mutta myös sopivan hapokas – suorastaan poikkeuksellisen maukas!

Istuta uusi pihapuu 

Omenalajikkeen valinnassa otetaan huomioon oma kasvuvyöhyke ja tarjolla olevat kasvupaikat. Omenapuu viihtyy ravinteikkaassa, hyvin kalkitussa maassa tuulensuojaisella ja lämpimällä kasvupaikalla, jossa vesi ei seiso ja jossa omenat saavat lämpösummaa ja kypsyvät siten oikeaan aikaan. Raskasta savimaata parannetaan salaojituksella ja keventämällä hiekka-multaseoksella tai istuttamalla puu loivaan kumpareeseen, josta vesi valuu pois talvellakin. Maahan kannattaa sekoittaa reilusti kalkkia, sillä omena ei viihdy kovin happamassa maassa. Kasvualustan pH:ta nostaa myös kevättalvella alueelle ripoteltu puhdas puuntuhka takkapesästä. 

Vastaistutettu puu tuetaan sitomalla runko esimerkiksi tervanauhalla tukipaaluihin, jotta juuripaakku ei heilu. Tuet saavat olla paikallaan pari vuotta, puun juurtumisen ajan. Tukipaalujen on oltava tukevia mutta melko matalia, jotta latvus pääsee taipumaan tuulessa, mikä vahvistaa runkoa. 

Omenapuiden astiataimia on saatavilla keväästä pitkälle syksyyn, ja istutuskausi jatkuu niin pitkään kuin maa on sula. Vaikka keväällä ja kesällä istutetut taimet saavat pidemmän startin juurtumiselle jo ensimmäisenä vuotena, loppukesän ja syksyn sateet toisaalta nopeuttavat syysistutusten juurtumista. Nuoria hedelmäpuun taimia tulee kastella ainakin parin kesän ajan istuttamisesta juurtumisen edistämiseksi. 

Juuripaakun ympärille voi ripotella mykorritsajauhetta. Mykorritsa on juuren ja sienirihmaston muodostama symbioosi, joka edistää juuriston pinta-alan kasvua ja siten lisää kasvin veden ja ravinteiden ottoa. 

Suojaa ja talvenkestoa 

Lajiketta valittaessa kannattaa vertailla menestymisvyöhyketietoja taimistojen ja tietokirjojen välillä, sillä tiedot voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Vertailu on sitä tärkeämpää, mitä pohjoisempana viljelet. Vyöhykekartta on toki vain suuntaa antava, mutta pieni lisätutkimus voi säästää karvailta pettymyksiltä. Pakkasten purevuudessa ja kasvupaikoissa on eroja saman vyöhykkeen sisälläkin. 

Talveksi omenapuulle laitetaan rungonsuojaverkko myyriä vastaan sekä korkeampi verkko suojaksi jäniksiltä ja kauriilta. Pihallani Pirkanmaan pohjoisosassa hanki kohosi viime talvena taas sen verran korkealle, että edes 150-senttinen verkko ei tahtonut riittää. Lumihankea on talvella hyvä polkea matalammaksi, mikäli vain pääsee kahlaamaan puun luokse. Hyvä keino on myös sitoa oksiin tai pujottaa suojaverkon yläosaan kuusenoksia, joiden pihkan haju harhauttaa purtavaa etsiviä eläimiä. 

Hedelmäpuiden kumppanuuskasvit

Kasvimaalla puhutaan usein kumppanuuskasvien hyödyistä, mutta myös hedelmäpuiden hoidossa voi hyödyntää kasvikumppaneita. Sipuli ja valkosipuli erittävät antibakteerisia aineita, jotka voivat olla avuksi sienitautien torjunnassa. Sipuleilla on matalat juuret, joten keväällä muumiotaudista kärsineen hedelmäpuun alle voisi juurialueen kitkennän jälkeen levittää kerroksen hyvin kalkittua tai tuhkansekaista multaa ja istuttaa siihen istukassipuleita kesäksi kasvamaan. Sipulin tuoksu harmittaa myyriä, joten sipuli auttaa osaltaan niiden torjunnassa. Myös monivuotisia sipuleita voi kasvattaa hedelmäpuiden lähettyvillä. 

Jäniksetkään eivät pidä sipulien mausta. Sipuleilla ei voi toki korvata asianmukaista rungon suojaverkotusta, mutta pieni lisäapu ei kesäaikaan ole pahitteeksi. Myös piparjuuri on tehokas home- ja sienitauteja vastaan eikä polttavan makuisena maistu myyrille. Sipuli- ja piparjuurikasvustojen muodostama suojaava rinki hedelmätarhan ympärillä voisikin olla hyvä idea. 

Uutta puuta istutettaessa on hyvä pehmentää istutuskuopan ympärillä olevaa multaa, jotta puu pääsee juurtumaan paremmin. Istutuskuoppa kastellaan reilusti, ja vesi saa imeytyä syvemmälle. Kastele myös juuripaakku kunnolla. Iske maahan tukitolpat ennen kuopan tiivistämistä, jotta et vahingoita juuristoa. Sido runko tukitolppiin esimerkiksi tervanarulla. Kääpiöivät omenapuut tarvitsevat tukea koko ikänsä, tavalliset lajikkeet muutaman vuoden ajan.

Voimakkaasti tuoksuvaa kuivattua koiruohoa (Artemisia absinthium) laitettiin aikoinaan liinavaatekaappiin karkottamaan koiperhosia. Koiruohoa kannattaa kasvattaa omena- ja päärynäpuiden lähellä, sillä sen erittämä tuoksu voi auttaa torjumaan omenakääriäisiä. 

Saksankirveli (Myrrhis odorata) houkuttelee puutarhaan niitä hyönteisiä, jotka syövät omenapuun tuholaisia. Esimerkiksi jättisiilikärpäsen toukat loisivat kehrääjäperhosten toukissa. 

Kirvat vaivaavat usein hedelmäpuita imiessään nestettä uusista versoista. Torjuntakeinona puuta voi suihkuttaa laimennetulla nokkoskäytteellä eli nokkosvedellä tai rasvattomalla maidolla. Ötökkäpuolelta apuna ovat leppäpirkot, jotka syövät kirvoja. 

Harsokorennot puolestaan syövät kirvojen lisäksi punkkeja ja ripsiäisiä. Harsokorennot munivat puiden lehdille ja niiden toukat käyttävät kirvoja ravinnokseen. Houkuttele harsokorentoja paikalle kasvattamalla tilliä, korianteria, isosudenporkkanaa ja muita koristeellisia putkikasveja, kosmoskukkia, kehäkukkia, malvoja, oreganoa, päivänkakkaroita ja kärsämöitä. Luonnonkasveista harsokorentoja miellyttävät päivänkakkarat, kärsämöt, pietaryrtti ja putkikasvit, kuten väinön- ja karhunputki. 

Muista, että tuholaisten torjunta-aineet torjuvat myös kaikki hyödylliset hyönteiset, jotka osaltaan suojaavat kasveja luonnollisella tavalla. Kutsutaan siis mieluiten luonto avuksi taisteluun tuholaisia vastaan. Vaikka omenapuuta vaivaavat aika ajoin tuhoeläimet, muumiotauti ja sadekesänä omenarupi, on omenapuu silti pihapuista näyttävin sekä viihtyessään myös satoisin. 

Purppura- eli koristeomenapuut kukkivat vaaleanpunaisina touko–kesäkuussa. Ne tuottavat yleensä vain pieniä omenoita, joita voi toki syödä, mutta maku ei ole paras mahdollinen. Hedelmillä onkin enemmän koristearvoa. 'Makamikin' tummanpunaiset nuput haalistuvat avautuessaan hempeän vaaleanpunaisiksi kukiksi.
Tummanpunakukkainen koristeomena 'Royalty' on kaunis koko kesän, sillä kukinnan jälkeen lehdet muuttuvat ruskeanvihreistä tumman purppuraisiksi. Syksyllä puuta koristavat pienet, tummat omenat.
Uusi saksalainen, punakukkainen ja punamaltoinen syysomena 'Baya Marisa' on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *