Korkkitammi on varsinainen luonnon ihme. Se on jo vuosituhansien ajan tarjonnut antimiaan käytettäväksemme. Korkista valmistetaan nykyään lattioita ja muita pinnoitteita, kengänpohjallisia sekä tietysti viinipullon korkkeja. Korkkiaines onkin vertaansa vailla.
– Yksi kuutiosenttimetri korkkia saattaa sisältää kahdeksan miljoonaa solua, kertoo Jarmo Alho Korkkitrio Oy:stä. – Soluista jokainen on ilma- ja vesitiivis. Kukaan tiedemies ei ole pystynyt vielä keksimään saman laatuista ainetta keinotekoisesti, toteaa Alho.
Tiiviytensä vuoksi korkkia onkin käytetty vuosisatoja nesteen säilytykseen. Joustavuutensa ja äänenvaimennuskykynsä ansiosta siitä on tullut suosittu lattiamateriaali. Kuinka ja missä se sitten syntyy?
Korkkitammi (Quercus suber) kasvaa luonnostaan läntisellä Välimerellä. Se kasvattaa paksun kaarnakerroksen, joka alkaa antaa satoa puun ollessa kahdenkymmenen vuoden ikäinen. Kuollut kaarnakerros kerätään noin kahdeksan vuoden välein paljastaen puun kauniin, punertavan pinnan, johon alkaa muodostua uusi kaarnakerros.
Portugalissa, maailman suurimassa korkin tuottajamaassa korkkitammet on lailla suojeltu koko elinkaarensa ajan. Arvokkaat tammet on jätettävä rauhaan pienestä terhosta puuvanhukseksi asti. Kaarna tarjoaa suojaa ja ravintoa monelle hyönteiselle, jotka vuorostaan ovat lintujen ravintoa. Näin korkkitammen ympärille muodostuu oma eläinmaailmansa, jota ei olisi olemassa ilman laajamittaista tammen viljelyä.
Suomessa korkkitammea voi käydä ihmettelemässä ainakin Mustion kartanossa.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Keväisiä terveisiä pihamaalta! Vaikka joskus parjaan mielessäni kallioista tonttiani, täytyy myöntää että ojaan päin loivasti viettävältä pihaltani lumet sulavat aina keväällä todella nopeasti. Suuret puut varmasti suojaavat myös osaltaan niin että lunta ei kovin valtavia kinoksia pääse kertymään ja samalla niiden juuret imaisevat hyvin kaiken liian märkyyden pihalta. Pari päivää vielä niin aivan kaikki lumi
Olemme kasvattaneet ja selvitelleet pioneita pian 20 vuotta, ja nyt viimein tuli tilaisuus koota aiheesta kirja. Aloitimme ostamalla pioneita melkein aina, kun niitä vastaan tuli. Pian huomasimme, että ei siitä tule mitään. Melkein kaikki kotimaassa myydyt pionit olivat iloisesti sekaisin. Että saisimme selville edes joitain pionilajikkeita niiden oikeilla nimillä, aloimme tilata pioneita Saksasta. No, osoittautui,
Lehtosen Puutarha Kuusankoskella on edelläkävijä uusien salaattilajien kokeilijana ja käyttöönottajana. Viime vuosikymmenen puolivälissä Lehtosen puutarha toi jääsalaatin viljelyyn. Nyt tekevät tuloaan wok-pannuun sopivat kiinalaiset vihannekset. Ruukkusalaattien ympärivuotinen viljely kasvihuoneessa on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Muutama kymmenen puutarhaa tuottaa vuosittain 50 miljoonaa ruukkuvihannesta. Perinteisen ruukkusalaatin rinnalla on yleistynyt jääsalaatti ja monet punertavat salaatit kuten
Eurassa toimiva Biolan Oy käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusia käsittelytapoja ja hyötykäyttömuotoja saasteettomille eloperäisille jätemateriaaleille. Kehitystyötä toteuttamaan Biolan Oy on perustanut erillisen yhtiön Novagro Oy:n. Yhtiölle on tänä syksynä valmistumassa eloperäisten jätteiden käsittelytekniikan kehittämiseen keskittyvä koelaitos Köyliön Hallavaaraan. Laitosinvestoinnin kustannus on noin kaksi miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on etsiä eloperäiselle jätteelle
