Siirry sisältöön

Suurin osa Japanin istutetuista kirsikkapuista on tätä nykyä 'Somei-yoshino' -lajiketta, mikä takaa yhtenäisen ja näyttävän kukinnan, mutta kaikkiaan lajikkeita on satoja. Ensimmäiset aloittelevat kukintansa jo lokakuussa, viimeiset vasta huhti-toukokuun vaihteessa.

Uusimmassa Oma PIHA:n numerossa (2/26) on kirjoittamani juttu japanilaisesta sakurasta, ja tässä kuvapainotteisessa blogijutussa lähdetään virtuaalikävelylle kirsikkapuiden kukinnan aikaan. Kuljeskelu ja katselu kun on lempipuuhaani kirsikoiden kukkiessa.

Ennen kuin 'Somei-yoshinot' puhkeavat kukkaan maalis-huhtikuun vaihteessa, saadaan esimakua varhaisemmista lajikkeista. Toyaman puiston sisäänkäynnin yhteydessä Tokiossa kukkii yksittäinen kohiganzakura eli pienikukkainen (ko) kevätpäiväntasauksen (higan) sakura (zakura). Sakura tarkoittaa kirsikkapuuta ja kirsikankukkaa, yhdyssanoissa se kääntyy muotoon -zakura (z lausutaan soinnillisena).

Kohiganzakuran seurana kukkivat – sävy sävyyn – vaaleanpunaiset kameliat.

Varhaisimpiin, helmi-maaliskuussa kukkiviin lajikkeisiin kuuluu Izun niemimaalla sijaitsevan Kawazun pikkukaupungin mukaan nimetty 'Kawazu-zakura'.

Varhaisiin kukkijoihin kuuluu myös sakuralajike nimeltään 'Elegance Miyuki'. Sen erikoisuutena on hyvin pitkä kukinta: ensimmäiset kukat avautuvat lokakuussa ja yksittäisiä kukkia ilmestyy paljaille oksille pitkin talvea, kunnes keväällä koko puu peittyy aniliininpunaisiin kukkiin.

Suloisen vaaleanpunainen on myös himezakura eli prinsessasakura

Tyypillinen näkymä Tokiossa: 'Somei-yoshinot' reunustavat kanavoitua jokea sen molemmin puolin ja puiden kukkivat oksat kurottelevat vettä kohti. Kyseessä todellakin on joki, vesi on hämmästyttävän kirkasta ja siellä uiskentelevat kalat.

Ennen 'Somei-yoshinon' kehittämistä ja yleistymistä Meiji-kauden Tokiossa näytti kirsikka-aika hyvin toiselta ja venyi kuukauden mittaiseksi lukuisten kirsikkalajien ansiosta. Tämä pieni puistikko Tokion Shinjukussa erilaisine sakuralajikkeineen on kiehtova muistuma siitä ja edustaa samalla modernia puutarhasuunnittelua. Kuvan oikeassa laidassa on puna-valkoinen hybridi, jollaisiin törmää silloin tällöin.

Täyskukinnan jälkeen alkaa kirsikankukkasade, kun tuuli tarttuu terälehtiin ja lennättää ne ilmaan lumisateen lailla. Vaaleanpunaiset terälehdet levittäytyvät matoksi maahan – ja kanavoitujen jokien varsille, kuten tässä.

Lopuksi 'Somei-yoshinotkin' alkavat vihertää. Kukat ovat vielä puissa, mutta lehdet alkavat avautua.

'Somei-yoshinojen' jälkeen ihaillaan vielä kerrannaiskukkaisten yaezakura-lajikkeiden kukintaa. Hurmaavia nekin!

Entäpä kirsikkapuiden leikkaus? Siitä kirjoitin viime keväänä tässä blogikirjoituksessa (klik).

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *