Siirry sisältöön

Joku kurkkii kuusessa

Jaa artikkeli

Pihakuusen juurella on aina jotain. On pikku hipsuvarpaitten jälkiä, on jokin lintukin siinä hyppinyt. Kävyn suomuja varisee pakkaspäivänä alas hillittömät määrät, joku havun oksakin.

Samaan lumeen putoilee kuusensiemeniä ja kävyn ruotoja. Oravat tulevat jostakin kauempaa aterioimaan. Viime kesän käpysato oli mainio, on siinä mitä popsia. En vain vielä ole yhtään oravaa nähnyt!

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Tunnistaako joku tämän syyspunaisen pikkupensaan?

    Kuvasin muutamia päiviä sitten Hangossa soraisella rannalla alle metrin korkuista, punaisessa syysvärissään olevaa pensasta. Sen oksat tuntuivat kovilta, melkeinpä piikkisiltä käteen otettuna. Olen selannut moneen kertaan paksun Otavan Kasvitieto-kirjan ja etsinyt kasville nimeä myös netistä, mutta en ole vielä löytänyt. Tietääkö joku lukijoistamme nimen kuvissa olevalle pensaalle? LISÄYS 10.9.: Kyseessä on todennäköisesti merimaltsa (katso kommentti).

  • Herkullisia, tuumasivat punatulkku ja Saila pihlajanmarjoista

    Ryhdyin kunnianhimoiseen puuhaan, pihlajanmarjaviinin valmistukseen, ilman seikkaperäistä ohjetta. Itse asiassa ohje oli erinomaisen ylimalkainen. Keitettyäni pihlajanmarjat (pistin mukaan vähän ruusunmarjaakin) ja annettuani kattilan seistä huoneenlämmössä muutaman päivän, valtasi epäilys minut. Aloin nähdä painajaisia homehtuneesta kattilasta ja siitä ulos valuvasta ruskeasta vaahdosta. Heivasin kattilan jääkaappiin ajatuksena keittää siitä hyytelöä, kunhan ehdin. Kattila seisoi jääkaapissa noin viikon,

  • Messuilla pitkästä aikaa

    Pitkästä aikaa tuli lähdettyä puutarhamessuille. Ensimmäisellä kierroksella piti olla todella lujana ja kasvattaa luonnetta, sillä kaikkea olisi tehnyt mieli. Oli kunnollisia kastelukannuja, monenlaisia ruukkuja ja kimalaisia kätevissä pikku pöntöissään. Oli oikein sanottava ääneen itselleen, että omassa kotona on kimalaisia paljon, oikein paljon. Ja millä olisi sen kaiken sitten kuljettanut kotiin, mitä mieli teki. Onneksi työ

  • Kirjavalehtisiä

    Olen viime aikoina tykästynyt kirjavalehtisiin kasveihin. Ei yksivärisissäkään mitään vikaa ole, mutta niiden joukossa jokunen kirjavalehtinen on kiehtova lisä. Tässä muutama esimerkki: isotalvio, rönsyakankaali, sasabambu ja tulikruunu. Kukat eivät ole nyt pääosassa, vaikka hurmaavia nekin ovat, vaan katse kääntyy nimenomaan lehtiin. Onko sinulla omia kirjavalehtisiä suosikkeja?  

Kaikki jutut