Siirry sisältöön

Saila Routio

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.

  • Ihmeellinen syksy

    Tämä syksy on ollut mukava ja pitkä, vaikka alkoikin viileällä elokuulla. Lokakuun lopulla kuvasin tämän komean alppiruusukasvuston Tapiolassa Espoossa. Olin kyllä kuullut, että alppiruusu (Rhododendron) voi tehdä joitakin kukintoja syksylläkin, mutta että koko pensasryhmä olisi lähes täydessä kukassa! Ihan ihme. Täytyy seurata, miten tämä vaikuttaa ensi kevään kukintaan. Toivottavasti näemme kauniit kukinnot taas puolen vuoden

  • Toiveartikkeli sipulikukista

    Omaan blogiini tuli pyyntö kirjoittaa kattavasti sipulikukista. Ihan vain tiivistelmä pelkistä aarteista… miten valita satojen aarteiden joukosta ne aarteiden aarteet? Tulppaanit ovat aarteita, ehdottomasti. Aarteiden aarteita! Niin pienet aikaisimmin kukkivat kuin nämä keskivaiheilla kukkivat korkeat, ja sitten nuo sirovartiset villilajit. Kasvikunnan aatelia. Aikaisimmat, kuten tähtitulppaanit ovat sittenkin kaikkein aarteimpia. Tai ehkä kuitenkin… kerrannaisissa myöhäisissä on

  • Juhannuskukkia

    Omalla pihallani perinteinen juhannusruusu ehtii aina kukkia ennen juhannusta. Niin nytkin, vaikka on ollut kovin viileää. Sateet ovat tällä kertaa ruskettaneet kukkia, vaikka nuppujakin vielä on. Ruusu on silti varsin kaunis, vaikka kukissa olisikin ruskeaa. Miten voikin olla pensas näin täynnä kukkia joka vuosi! Tänä vuonna puutarhassani on viimein kauan odotettu ruusu, papulanruusu. Tämän ensimmäinen

  • Iloista vappua!

    Tässä vapputerveiset aina niin aurinkoisesta ja lämpimästä lounaissaaristosta! Vappuaamu valkeni… no, valkoisena. Toistaiseksi taivaalta sataa vielä lunta-räntää ja lämpötila on +2. Kolmeen mennessä iltapäivällä pitäisi auringon taas paistaa. Ehkä mahdollinen vappupiknik kannattaa siirtää sinne… Iloista vappua, ja älkäähän vilustuko!

  • Kevättä lounaissaaristossa

    Tulipa kevät ilahduttavan aikaisin tänä vuonna! Tämä on ilo, kun viimekeväinen kaihertaa vielä tuoreessa muistissa. Tämä kuva on puutarhastani eilen. Kevätkurjenmiekkojen (Iris reticulata) versot ovat niin pitkällä, että jos näin lauhaa jatkuu, ensimmäinen kukka varmaan jo pian aukeaa! Oikeastaan pisimmällä oleva kurjenmiekka ei ole kevätkurjenmiekka, vaan risteymä ’Katharine Hodgkin’. Ne kasvavat ensimmäisen kuvan tuoliryhmän takana

  • Jouluruusun kuulumiset

    Lupailin joulukuussa kertoa, miten jouluruusulle kävi. Se oli nupulla itsenäisyyspäivän aikoihin, jolloin suojasin sen lasikuvulla, kun jouduin lähtemään viikoiksi pois. Viikot venyivät yli kuukaudeksi, mutta kun tulin takaisin kotiin juuri pakkasten alkaessa ja raotin kupua, siellä oli kaunis jouluruusu kukassa! Jätin nyt kuvun pois, sillä sen alla saattavat muhia sienitaudit, kun ilma ei pääse kiertämään.

  • Jouluruusujännitystä

    Löysin pihaltani vaaleajouluruusun (Helleborus niger) kukkanuput viikko sitten. Mietin, että ne saattavat puhjeta varmemmin kukkaan, jos laitan niiden suojaksi lasikuvun. Yöpakkasia ei tosin juuri ole ollut, mutta vähäinenkin lämpötilannousu voi auttaa. Tässä jouluruusun kukkavarret nyt, vietettyään viikon kuvun suojissa. Ehtivätkö nämä kukkia? Viikonlopuksi on luvattu reilun vuorokauden kestävää pakkasjaksoa, mutta lauantai-iltapäivään saakka pitäisi lämpötilan olla

  • Lokakuun lopun kukkia

    Vielä kukkii, mutta täytyy olla tarkkana, jotta pienet ja vähäiset kukat huomaa. Koristemansikka on uskomattoman sitkeä ja satoisa kukkija! Siinä on vielä kukkia ja nuppujakin. Sinivuokon ruskaväriset lehdet ovat lähes kukkien veroisia, mikä väri! Mutta muuten puutarha alkaa olla valmis talven tuloon. Nostin daaliat ja kaadoin kesäkukkaruukut kumoon viikonloppuna, vain jättiverbena jäi vielä maahan, sekin

  • Kostean niityn kuulumisia

    Uusimmassa Oma PIHA -lehden numerossa (5/2013) on artikkelini kosteasta niitystä. Kerron siinä, millaisia sipulikukkia voi istuttaa paikkaan, joka on märkä etenkin keväisin. Joskus juhannuksen jälkeen tällainen keväinen sipulikukkaniitty niitetään ja loppukesän ajan siitä leikataan ruoho kuten muiltakin nurmialueilta. Kolmisen vuotta sitten katkenneen lipputangon huippu toimii nyt humalasalkona keskellä kosteaa kevätniittyä. Keltalehtinen humala (Humulus lupulus ’Aureus’)

  • Hernekasviyllätys

    Ensi viikolla ilmestyvässä Oma PIHA -lehdessä on Aarno Kasvin kiinnostava artikkeli hernekasveihin kuuluvista puista ja pensaista. Jutussa mainitaan kolmioka (Gleditsia triacanthos) vain ohimennen, sillä se on meillä talvenarka. Ostin kaksi kolmiokan piikitöntä versiota (G. t. var. inermis) viime kesänä Vakka-Taimesta. Kovinkaan monesta puutarhamyymälästä tai taimistosta kasvia ei taida Suomessa edes saada. Valitsin alle polvenkorkuiset pienet