Siirry sisältöön

Oma PIHA

  • BATMAN luo lannasta liiketoimintaa

    Kotieläinten lannasta ryhdytään kehittämään uusiutuvaa energiaa jaympäristöystävällisiä lannoitteita MTT:n koordinoimassaBATMAN-tutkimushankkeessa (Baltic Forum for Innovative Technologies forSustainable Manure Management). Tänä vuonna alkavan hankkeen tavoitteena on tuottaa uusialannankäsittelymenetelmiä, levittää tietoa hyviksi havaituistateknologioista ja kehittää lannan tuotteistamista liiketoiminnaksi.Tarkoitus on saada lannan sisältämät arvokkaat ravinteet hyötykäyttöön:etenkin fosforin kierrätystä pyritään tehostamaan. Kolme vuotta kestävään BATMAN-hankkeeseen osallistuu 18 tutkimus- jateknologiansiirto-organisaatiota Itämeren

  • Kukkasidonnan SM-kilpailut Mikkelissä

    Porilainen Niina Minkkinen on nyt hallitseva Suomen mestari kukkasidonnassa. Hän ylsi Mikkelissä Savcor-baletin yhteydessä järjestetyssä kilpailussa voittoon tasaisella suorituksella kaikissa kolmessa kilpailutyössä. Niina Minkkisen haastattelu on uudessa Tukkutori-lehdessä (nro 6/2010). Siinä hän kertoo henkilöhistoriaansa kukkasitojana kehittymisessä. Niina toteaa, että sidonta vaatii ”verta, hikeä ja kyyneleitä”. Hän on vaativa itselleen, ja tituleeraakin itseään ”Milli-Minkkiseksi”. Videolla SM-kilpailujen

  • Helsingin pihakilpailu ratkesi

    Kuiva ja kuuma kesä ei kaikkien pientaloasukkaiden pihoja tunnukoskettaneen. Eilen julkaistiin Suomen Omakotiliiton Helsingin piirinjärjestämän Helsinki Piha 2010 -kisan lopputulokset. Ainakin Irma Toivosen omakotitalossa Arttolantiellä Suutarilassa ja Mirja Eräsen pihassa Svanströmintiellä Laajasalossa nautitaan pihatunnelmastasäästä ja vuodenajasta riippumatta. Omakotisarjan voittajapihaa, Arttolantie 12, tuomaristo kuvaili sanomalla,että se on sopusuhtaisilla elementeillä ja varmalla maulla kauneuden jakestävänkehityksen ehdoilla rakentunut,

  • Hyötykasvit tulevat puutarhojen paraatipaikoille

    Hyötykasvien istuttaminen on noussut trendiksi Suomessakin, kertoo Taimistoviljelijät ry. Vanhoissa puutarhakulttuurin maissa, kuten Englannissa ja Saksassa, hyötykasviviljely on myös voimissaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Etelä-Suomen taajamissa hyötyviljely väheni selvästi 1960-luvulta alkaen. Katsottiin helpommaksi ostaa kaikki elintarvikkeet kaupasta. Nyt viljelypalstoja ei enää riitä kaikille halukkaille, myymälöiden hedelmäpuu- ja marjalajikkeiden valikoima on monipuolisempi kuin koskaan ja parveke- ja

  • Kasvisten syöntiä juurrutetaan lapsiin

    Lapset ovat aikuisten varassa oppiessaan ruokatottumuksia. Koulun arkikäytäntöjä hiomalla oppilaat kasvattavat mielellään syömiensä kasvisten määrää, osoittaa Kaappaa kasvis! -pilottikampanja Etelä-Pohjanmaalla. Kasvisten kaappaamiseen osallistui syyskuussa seitsemän alakoulua lakeudelta. Teemaviikon suunnittelussa mukana olivat alusta alkaen koulujen opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhoitajat ja vanhempainyhdistyksen edustajat. Kampanjan materiaalin tuotti Kotimaiset kasvikset ry. Oppilaat kilpailivat luokkien kesken kasviskourallisten ja kasvisten monipuolisuuden

  • Evira muistuttaa Tshernobylin vaikutuksista

    Suomessa elintarvikkeiden keinotekoiset radioaktiiviset aineet kuten cesium-137, ovat peräisin pääasiassa Tshernobylin onnettomuudesta, joka tapahtui huhtikuussa 1986. Eviran mukaan maataloustuotteissa näiden aineiden pitoisuudet ovat erittäin pienet, mutta muutamissa sienilajeissa cesiumia esiintyy vielä paikoitellen melko korkeinakin pitoisuuksina. Pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti mm. laskeuman leviämisajankohdan ja sienilajikkeen ominaisuuksien mukaan. Evira antaa ohjeita, kuinka radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää. Suuri osa

  • Lepaan 100-vuotisjuhlilla huoli tulevaisuudesta

    Lepaan puutarhaopetuksen 100-vuotisjuhlaa vietettiin tänään samalla kun Lepaa 10 –puutarhanäyttely avattiin. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmajohtaja Kaarina Hänninen kertoi puutarhaopetuksen alkaneen, kun Carl Fredrik Packalén testamenttasi Lepaan kartanon valtiolle sillä ehdolla, että sinne on perustettava joko maatalous- tai puutarhaoppilaitos. Nykyisin Lepaalla Hämeen ammattikorkeakoulu valmistaa hortonomeja (AMK) ja Hämeen Ammatti-instituutti kouluttaa puutarhureita. HAMKin rehtori Veijo Hintsanen oli huolestunut

  • Toiko Asta-myrsky koloradonkuoriaisia Suomeen?

    Viime viikolla torstain ja perjantain välisenä yönä riehunutAsta-myrsky oli poikkeuksellisen raju. Kovat myrskytuuletulottuivat Kaakkois-Suomen yli aina Keski-Pohjanmaalle saakka.Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan on mahdollista, ettäAsta-myrsky on saattanut kuljettaa koloradonkuoriaisia Suomeen.Evira pyytääkin kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitätarkkailemaan perunakasvustojaan koko Asta-myrskyrintamanalueella. Vuonna 2002 riehunut Unto-myrsky toi mukanaankoloradonkuoriaisia erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomen alueelle n.350 perunapellolle. Ajankohta oli tuolloin kuoriaisen luontaisenleviämisvietin

  • Lepaalla on puutarhaopetusta ollut jo 100 vuotta

    Uudessa Puutarha-Sanomat -lehdessä (nro 6/2010) on laaja artikkeli Lepaan historiasta. Lepaalla on annettu puutarhaopetusta sadan vuoden ajan, mutta kartanon historia ulottuu ainakin 1400-luvulle. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmajohtaja Kaarina Hänninen kertoo Lepaalta valmistuvan hortonomeja (AMK) ammattikorkeakoulusta ja puutarhureita Hämeen Ammatti-instituutista. Syksyisin Lepaalla on jopa 500 opiskelijaa. Katso juttu Lepaan historiasta Puutarha-Sanomat nro 6/2010. Lue ”Lepaa 100 vuotta”

  • Yrjölän marjatila elää itsepoiminnalla

    Yrjölän marjatila Hämeenkyrössä sijaitsee komeissa maisemissa. Tilan tuotanto perustuu suoramyyntiin, peräti 90 % myynnistä tulee asiakkaiden itsepoiminnasta. Mansikka on tilan pääkasvi. Tilalla viljellään myös vadelmaa, herukoita, perunaa, maissia, saskatoonia, pensasmustikkaa, hernettä, omenaa, luumua ja kriikunaa sekä kokeilussa on myös päärynä. – Myyminen on talouden kannalta tärkeintä, korostaa Tommi Yrjölä. Tilan keskeinen asiakasryhmä on lapsiperheet. Tilalla

  • Vihannesten kulutus kasvoi 2009

    Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotietojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna viljaa keskimäärin 80 kiloa, vihanneksia 71 kiloa, hedelmiä 79 kiloa ja lihaa 74 kiloa. Tiken vuosittain tekemä Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi 2,8 kiloa, 59,1 kiloon henkeä kohti, lähinnä avomaavihannesten poikkeuksellisen hyvän sadon

  • Ei vielä havaintoja koloradonkuoriaisesta

    Suomessa ei tänä kesänä ole toistaiseksi havaittu koloradonkuoriaisia. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja ELY-keskusten tarkastajien normaalit kartoitustarkastukset ovat alkamassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Evira seuraa Ilmatieteen laitoksen sääennusteita ja kohdentaa tarkastuksia tarvittaessa sen mukaisesti. Perunan ammatti- ja palstaviljelijöiden omatoiminen kuoriaisten tarkkailu ja mahdollisten havaintojen ilmoittaminen on juuri tähän aikaan ensiarvoisen tärkeää. Koloradonkuoriaista ei ole havaittu Suomessa tänä eikä