Siirry sisältöön

Eero Miettunen

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

  • Joko puhdistit pihapiirin linnunpöntöt?

    Vaikka linnunpöntöt kehotetaan puhdistamaan ja huoltamaan jo helmikuussa, ehtii asian hoitaa myöhässä olevan kevään takia vieläkin, kunhan toimeen tartutaan heti. Kovat yöpakkaset ovat hillinneet pihapiirissä viihtyvien lintujen intoa aloittaa vielä pesänrakennuspuuhia. Sen sijaan pieni pakkanen on oikein sopiva ilma ryhtyä tyhjentämään edellisten vuosien pesäjätteet pois pöntöstä, koska mahdolliset lintukirputkaan eivät silloin hypi silmille. Pöntöissä saattaa

  • Pääsiäisen pajunkissat

    Pajunkissat ovat korvaamattomia pääsiäiskoristeina ja palmusunnuntaina lasten virpomiskimpuissa, joihin yleisimmin kerätään jo talvella kissa-asteelle ehtineitä kiiltopajun voimakkaasti kiiltäviä, punaruskeita oksia, jotka jo sellaisenaankin ovat varsin koristeellisia. Eilen tikkutiistaina (siis päivänä, jona perinteen mukaan entisaikaan vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille) etsin pajunkissoja merenrannan pensaikosta, mutta kovin oli vähän kissoja pajujen oksilla. Vain siinä rannalla olevassa pajupensaassa, joka sijaitsi

  • Kävelylenkki Tammisaaren vanhassa kaupungissa

    Hankoniemen maisemia verhosi tänään aamusta alkaen sankka usva, mikä ei ollut hälvennyt vielä keskipäivälläkään, kun ajelimme kauppareissulle Tammisaareen. Usvasta huolimatta jäin hetkeksi kameroineni kiertelemään vanhan kaupungin kapeita katuja. Tuon alueen useimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Historia ulottuu kuitenkin 1500-luvun pieneen Tammisaaren kalastajakylään, jolle kuningas Kustaa Vaasa antoi kaupunkioikeudet samalla kuin Helsingillekin.

  • Saintpaulia monen kukkien ystävän lempikasvi

    Auringonsäteet hellivät tänään varsin kevään tuntuisesti ikkunalla kukkivia saintpaulioita eli paavalinkukkia. Monissa maissa Afrikan orvokkinakin tunnettu kasvi lienee maailman suosituin kukkiva ruukkukasvi, joka on kotoisin Usambaravuorilta Itä-Afrikasta, nykyisestä Tansaniasta. Tarina kertoo, kuinka alueella siirtomaajohtajana toiminut, kasvitieteestä piittaamaton saksalainen paroni Walter von Saint Paul-Illaire samoili kuitenkin alueen vuoria ja laaksoja löytääkseen jotakin kiinnostavaa lähetettäväksi kasvitieteilijäisälleen, joka

  • Kukkamaan sisilisko

    Terassimme edessä olevassa kukkamaarinteessä, jota kylläkin peittävät pääosin havukasvit, on asunut sisilisko jo usean kesän ajan. Se ilmestyi vähän sen jälkeen, kun tulppaanisipuleilla herkutelleen myyrän kohtaloksi tuli Fiskarsin pistolapion heilahdus. Kun muitakaan myyriä, jotka tilaisuuden tullen ottaisivat varmasti sisiliskon saaliikseen, ei ole näkynyt, on sympaattisen oloinen sisilisko saanut elellä ja paistatella päivää varsin rauhassa. Kolosta

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti

  • Urpiainen pihabongauksen runsain laji

    BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämässä kahdeksannessa pihabongauksessa havaittiin 95 lintulajia. Keskimääräisen pihan lajimäärä oli 8 lajia. Runsain laji oli yllättäen urpiainen. Alustavien tulosten mukaan peräti joka kuudes havaittu lintu oli urpiainen, vaikka useimpina talvina se ei ole ollut kymmenen runsaimman lajin joukossa. BirdLife Suomen nettisivuilla mainitaan, että urpiainen on oppinut käymään ruokintapaikoilla vasta runsaat parikymmentä

  • Revontuliatsalea kukkii ennen lehtien puhkeamista

    Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu

  • Karkoitusvinkkejä kaivataan

    Viimeisimmässä Oma Piha-lehdessä, joka ilmestyi tämän kuun 3. päivänä, kuvakulmapalstallani oli juttu otsikolla ”Kauniit ja harmittavat kauriit”, missä kerroin mm. yrityksistämme estää kauriseläinten tuhotyöt pihapiirissämme. Jutun lopussa pohdin, että olisi mielenkiintoista tietää, onko joku lukijoista keksinyt varman keinon pitää kauriit loitolla pihasta ilman ”Berliinin muuria”. Ehkä joillakin on myös hauskoja tai vähemmän hauskoja kokemuksia eläinten

  • Luonnon luomaa jäätaidetta

    Tänään loppiaisena oli oikein hyvä ulkoilukeli. Niinpä kiersin pitkän lenkin, ja jälleen Skogbyn ruukkialueen kautta, missä on riittänyt kuvattavaa kerta toisensa jälkeen. Entisestä patoaltaasta merenlahteen laskevassa purossa vesi ryöppysi kuin isommassakin koskessa. Pakkanen oli jäädyttänyt puron rannoilla oleville talventörröttäjille ja pensaille roiskuneet pisarat. Joidenkin kasvien tai oksien ympärille oli kertynyt käsivarren paksuinen jääkerros. Muutamista ottamistani

  • Uusi vuosi

    Alkanut vuosi 2013 on kuin kirja lukematon tarina juonineen tuntematon lukemalla sivu sivulta elämällä päivä päivältä kokemuksia keräten luomme omaa tarinaamme

  • Hyvää joulua!

    Kauralyhteeltä lennähti kuusenkynttilälle lämpöiselle lintu pieni ja pirteä päältä kirkkaansininen alta kellanhohtoinen tii-tii-tilililitä helisyttäen ei mikään Angry Bird vaan tintti sinilakkinen jouluantimista kiitellen