Luontoportin mukaan ”Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotiutunut niin hyvin Lounais-Suomen lehtoihin ja vanhan asutuksen tuntumaan, ettei sen äkkiseltään arvaisi olevan vanha herraskartanoiden koristekasvi. Lajin alkuperäiset kasvupaikat löytyvät kuitenkin kaukaa Keski-Aasiasta, Altai-vuoriston rinnemetsistä. Itse Carl von Linné kylvi 1700-luvulla lajin siemeniä Hammarbyn kotikartanonsa puutarhaan, ja näistä kantavanhemmista väitetään kaikkien Suomen ja Ruotsin nykyisten jalokiurunkannusten polveutuvan”.
Unikkokasvien heimoon kuuluva jalokiurunkannus kukkii touko-kesäkuussa. Oheiset kuvat kasvista on otettu 2.6.2017 Hangon kaupungin vanhalla huvila-alueella.
Oletko koskaan jäänyt katselemaan marjapensaiden kukkia? Pieniähän ne ovat, vaatimattomiakin kenties, mutta sellaisenaan varsin viehkeitä. Näiden pikku ihmeiden luo johdatteli tällä kertaa pullea kimalainen, joka imi kukista ahnaasti mettä: yllä […]
Näin keväällä nurmikon valtaavat niin idänsinililjat, valkovuokot kuin kevätesikot. Muutama voikukkakin pilkistää jo sieltä täältä ja myöhemmin kesällä valkoapilat ja niittyhumalat luovat kukkivia väriläiskiä vihreän keskelle. Oma Piha -lehden toimituksessa [&hellip
Ihana toukokuun alun lämpö on tänään hellinyt niin kukkia kuin tarhuriakin. Pihanurmelta ponnistaneet krookukset kukkivat runsaina ja kimalaiset ruokailevat niissä ahkerasti. Lämpölavoissa kasvavat jo mukavasti niin salaatit, tillit, retiisit […]
Tänään pääsin hieman erilaisiin keväisiin sadonkorjuuhommiin. Syksyllä kukkasipulien alennusmyynnin aikaan tunsin pakottavaa tarvetta haalia kotiin vielä muutaman pussin kun halvalla sain – ja vielä pari lisää (niin tuppaa loka-marraskuussa usein […]
Sinisateen eli visterian keväinen kukinta on paitsi upea näky, myös huumaavan tuoksuinen. Kukissa käykin varsinainen pörinä, kun kimalaiset ja muut pölyttäjät kilpailevat sen makeasta medestä! Nämä kuvat ovat Keski-Euroopasta, mutta […]
