Luontoportin mukaan ”Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotiutunut niin hyvin Lounais-Suomen lehtoihin ja vanhan asutuksen tuntumaan, ettei sen äkkiseltään arvaisi olevan vanha herraskartanoiden koristekasvi. Lajin alkuperäiset kasvupaikat löytyvät kuitenkin kaukaa Keski-Aasiasta, Altai-vuoriston rinnemetsistä. Itse Carl von Linné kylvi 1700-luvulla lajin siemeniä Hammarbyn kotikartanonsa puutarhaan, ja näistä kantavanhemmista väitetään kaikkien Suomen ja Ruotsin nykyisten jalokiurunkannusten polveutuvan”.
Unikkokasvien heimoon kuuluva jalokiurunkannus kukkii touko-kesäkuussa. Oheiset kuvat kasvista on otettu 2.6.2017 Hangon kaupungin vanhalla huvila-alueella.
Kasvin kukinta vie yleensä kaiken huomion, siinäkin tapauksessa, että kukinta olisi lyhyt. Mutta joskus käykin toisinpäin. Tämä Australiasta kotoisin oleva pensas, Phebalium whitei, kukkii kyllä viehättävän keltaisin kukin talvisaikaan ja […]
Yllä olevassa kuvassa on japanilainen talvikamelia kukkanuppuja täynnä – ja lehdillään kolme sammakkoa. Löydätkö? Annan vinkin: kaksi sammakoista on vasemmassa laidassa ja yksi oikeassa. Löytämistä hankaloittaa se, että nämä veijarit […]
Verenpisarat ovat valloittavia – etenkin sen jälkeen, kun olen saanut ne talvehtimaan menestyksekkäästi. Loppukeväällä vien kasvit sisätiloista ulos ja sitten saakin odotella niiden kukkia oikeastaan koko kesän. Kesällä on niin […]
Olen viime päivinä ihastellut ikkunani edessä avautuvaa kullankeltaista näkymää, kun kultapiiskut ovat rävähtäneet täyteen kukkaan. Ja mikä surina ja pörinä niissä käykään! Pienet kimalaiset, mehiläiset, ampiaiset ja muut mettä etsivät eivät meinaa saada näistä
Vieläkö on herukoita puskissa? Viimeisiä viedään, mutta ihana on yhä kipaista aamulla pihalle ja kerätä tuoreet marjat suoraan pensaasta aamuviilin tai -jogurtin päälle. Toki niistä on riittänyt muuhunkin, mehuun ja […]
