Ihana heinäkuun lämpö on saanut monet kylmyydessä kärvistelleet kasvit silminnähden virkistymään. Ulkona kesäillasta on mukava nauttia – hyttysitä huolimatta. Tässä hehkuva punapäivänkakkara täydessä kukassa. Taustalla hopeahärkkiä reunustamassa kukkapenkkiä.
Oli pakko kerätä hieman väriloistoa myös sisälle. Kimpussa punapäivänkakkaran lisäksi jättipoimulehteä, siperiankurjenmiekkaa, jalopähkämöä, konnantataria ja voimakkaasti tuoksuvia päivänliljoja jotka juuri avasivat ensimmäiset kukkansa.
Siniset loistotädykkeet ovat myös parhaillaan kukassa.
Ehdoton suosikkipensaani purppuraheisiangervo alkaa pian kukkia. Vaikka pensaan suurin koristearvo onkin upeissa violetinsävyisissä lehdissä, ovat sen pienet valkoiset kukinnot loistokkaasti erottuvia tummaa lehtitaustaa vasten.
Lähes samaa sävyä löytyy myös hyötytarhan puolelta. ’Lollo Rosso’-salaatti oli aluksi aivan vaalean vihreää, mutta muuttui pian kauniin punaiseksi. Etualalla on persiljaa ja toisella puolella lavaa on kasvamassa taittoydinhernettä. Avomaalle samoihin aikoihin kylvämäni satsi herneitä on vasta kasvanut vaivaisesti noin 5cm korkeudelle joten epäilen että niistä ei kyllä enää tänä kesänä herneitä saa. Viileät ilmat haittasivat aika monia ulkona kasvavia hyötykasveja ainakin omalla pihallani. Kurpitsantaimet näyttävät kovin kitulialta enkä enää elättele toivoa omista kesäkurpitsoista tälle kesälle. Mutta sitähän tämä puutarhanhoito on pahimmillaan ja parhaimmillaan – eloa luonnon omassa tahdissa. Aina pitää nauttia juuri siitä mikä kasvaa ja onnistuu!
Tuoretta lehtimangoldia rouskutellessa toivotan kesäistä alkavaa viikkoa!