
Sienille koittivat hyvät kasvuajat loppukesän ja alkusyksyn sateiden myötä. Ainakin eteläisessä Suomessa pihojen ja puutarhojenkin yllätyskoristeita on noussut esiin monimuotoinen joukkio.
Sienet ovat keskeisiä eliöitä luonnon toiminnassa muun muassa lahottajina ja ravinteiden kierron toteuttajina. Juurisienet avustavat puuta ravinteilla ja puut taas niitä hiilihydraateilla. Niitä löytyy esimerkiksi rouskuista ja haperoista. Jotkut sienilajit, kuten männyn- ja koivunherkkutatit, on nimettykin puukumppaninsa mukaan.

Sienten värit ovat usein hyvin kauniita, mikä tekee niistä oikeastaan syksyisten maisemien jalokivimäisiä yksityiskohtia. Haperojen punainen ja keltainen sävy esimerkiksi ovat voimakkaita, kantarellin keltaoranssi kuultavampaa. Tuo sienten pintakerroksen kuultavuus elävöittää myös ihan ruskeatkin sävyt.
Mikäli pihalla asuu kantarellien – tai keväisten huhtasienten – rihmasto, voi sienisyötävää kerätä läheltä. Sieniä voisi ryhtyä myös viljelemään ymppäämällä vaikkapa osterivinokkaan rihmastoa puutarhan puuainekseen.
Millaisia sienilöytöjä lukijat ovat tänä syksynä tehneet?

Kotoisan luonnonpuumme harmaalepän hapsulehtiset muodot ovat hauskaa huomattavaa. Niitä voi kasvattaa esimerkiksi mielikuvituksekkaina yksittäispuina, joiden lehdistö tuo mieleen vehreän, keveän oloisen sulkapeitteen. Sulka- ja hapsuharmaalepät (Alnus incana f. laciniata
Jonkinlaista kesän yhteenvetoa tekee mieli tehdä, kun syksyä alkaa olla ilmassa. Monen kohdalla puntaroidaan kasvimaan satoa, mitä kannattaa ensi vuonna taas kylvää ja mitä ei. Mitä tekisi mieli kokeilla? Itse […]
Sinipallo-ohdakkeen (Echinops bannaticus) kukinnoissa on aika ainutlaatuinen sävy, jota on kuvattu esimerkiksi metallisen siniseksi. Mykeröpalloissa voi erottaa hohtelevan myös hopeaisuutta. Illan hämyssä ohdakkeen väri vain korostuu. Lajikkeiden sinisyyden syvyys vaihtelee [&he
Millaista värienergiaa jättikukkainen ryhmäruusu ’Peace’ hehkuukaan! Sen terälehtien sävytys elää kukan ikävaiheen mukaan, kuten ruusunkatselija voi kuvista huomata. Tämä alun perin ranskalainen, maailman eniten istutettuihin puutarharuusuihin lukeutuva ihmetys o
Kuvissa kukoistaa historiallinen ’Kaksi mummoa’ -pelargonia, josta tiedetään vain sen olevan peräisin Tampereen seudulta (Pelargoniyhdistys). Nimi korostaa hauskasti pelakuiden tarinaa. Nehän välittävät vanhan ajan kukkailoa isoäideiltä – niin omilta kuin [&