Millaiset kasvi- tai puutarhakirjat ovat innoittaneet sinua?
Salainen puutarha kenties – klassikkotarina, jossa punarinnan näyttämä vanha puutarha ja ystävyys alkavat kukoistaa Englannin lumikelloisissa maisemissa.
Tai ehkä jokin tiettyjä kasveja, esimerkiksi pelargoneja, perennoja tai daalioita, läpikäyvä tietoteos, jota selatessa mieli kirjaa istutuslistaa seuraavalle vuodelle.
Erityisen hyväntuulinen aihepiirin opus on Hemulin kasvio. Siinä Tove Janssonin tunnelmalliset ja tarkat luontokuvaukset yhdistetään erilaisten kasvupaikkojen luonnonlajitietoon. Lisäksi kirjaan on koottu Hemulin ohjeet siitä, miten voi kerätä oman herbaarion. Kirja on hauskaa luettavaa, ei vähiten Hemulin herkän tutkijahahmon vuoksi.
Hemulin kasvio, WSOY, 2019. Myös ruotsiksi, Hemulens herbarium.
Löytyvätköhän nämä kukat Hemulin kasviosta?
Hei vaan! On taas se ihana aika vuodesta, kun Pihakalenteri on tehty ja se lähtee painosta tilaajille kuun vaihteessa. Tätä on kuukausia suunniteltu, kirjoitettu ja kuvattu. Ja nyt se on […]
Lehtikuuset (Larix) ansaitsevat tähän aikaan vuodesta erityishuomiota, sillä ne kuuluvat maiseman myöhäisimpiin värittäjiin. Kausivihantien lehtikuusten neulaset kellastuvat ennen putoamistaan perin kauniisti! Näyttää siltä kuin alkutalven aurinko säteilisi hetkisen juuri
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss