Hyönteishotelli rakenteilla.
Pölyttäjähyönteiset palasivat mieleeni tähänkin vuodenaikaan tovi sitten kävelylenkillä kohdatun hyönteishotellityömaan myötä. Lisäksi alkaa olla käsillä hunajalahjasesonki, sillä kotimainen hunajapurnukka on monelle mieluisaa sisältöä joulupakettiin. Kohta koittaa myös aika suunnitella siemenluetteloiden äärellä ensi kesän (pölyttäjäystävällisiä) kylvöjä.
Kanerva on oiva ja runsas luonnonmesikasvi. Kanervankukkahunaja on tummahkoa ja miellyttävän vahvan makuista.
Pölyttäjähyönteismyönteisyyttä kaivataan, sillä ne ovat vähentyneet radikaalisti kautta maailman muun muassa kasvinsuojeluaineiden sivu-uhreina sekä elinympäristöjen ja ilmaston muuttumisen vuoksi. Hyönteiset ovat arvaamattoman tärkeitä ekosysteemien osasia, ja hyönteispölytys myös takaa monen ihmiselle totunnaisen ruokakasvin sadon. Lisäksi pörisevien mesipistiäisten seuraaminen on monelle jo lapsuudesta lähtien merkityksellinen osa kesäistä ulkoelämää.
Kimalaiset ovat Suomen tärkeimpiä luonnonpölyttäjiä esimerkiksi mustikalle. Tässä yksi heistä on kuvattuna purtojuurenkukalla.
Mitä sitten voisimme tehdä? Jo yhdelläkin hyönteiskeitaalla tai kevään kukkapuulla voi olla suuri merkitys vaikkapa paikallisille kimalaiskannoille. Kun näitä keitaita alkaa karttua, positiivinen vaikutus kertautuu.
Mesikasvien suosiminen on yksi mielenkiintoinen tapa monipuolistaa pihaa ja puutarhaa. Kotipihan raidat ja pajut kannattaa säästää kimalaisille elintärkeiksi ja kauniskukkaisiksi kevään ensiruokapaikoiksi. Hyönteistalojen ja muiden pölyttäjäasumusten laatiminen voisi olla seuraava linnunpöntönteon kaltainen luontonaapuruuden tapa. Se on hauskaa ja kekseliästä puuhaa, jossa monet kierrätysmateriaalit löytävät uuden elämän.
