
Kevään ensimmäinen krookus!
Lumien sulettua alkaa kevään mieluisin toimi: tarkkailla mullasta nousevia sipuli- ja muiden varhaisten kasvien versoja, nuppuja ja jo kukkiakin. Tässä hienoviritteisessä havainnoinnissa ollaan tekemisissä kevätkasvien herkän voiman kanssa, joka riemastuttaa aina.
Olemalla läsnä vuodenaikojen mukaan muuttuvalle omalle puutarhalle, naapurimetsälle tai kaupunkikävelyreitille, saa huomaamiensa yksityiskohtien kautta lämmintä ja syvempää yhteyttä lähitienoisiin. Esimerkiksi lumikellonkukkien vihreät merkinnät ovat kiehtovaa tutkittavaa, jopa niin että nykyisin omaleimaisesti värittyneitä lajikkeita on jalostettu valtavat määrät.
Keväät voivat olla sään puolesta hyvin yksilöllisiä. Joskus viileähköä raikkautta kestää pitkään, joskus toukokuussa on jo hellettä. Saa nähdä, miten kevät tästä jatkuu, ennusteet kun ovat lupailleet nopeaa lämpenemistä.
Näissä kuvissa esittäytyvät yhden kävelylenkin aikana kokemani kevätnäyt. Mikä on ollut sinulle mieluisin keväthavainto tähän mennessä?

’Toivo’ ja ’uusi’ ovat narsissinnuppuun sopivia avainsanoja.

Lumikellot ovat alkukeväästä visusti rullalla, kunnes aurinko lämmittää ne auki.
Mitä punertavia sävyjä voisi pilkottaa maaliskuisen kauhtuneessa maisemassa? Tällainen ideakysymys mielessäni lähdin kävelylle – ja löytyihän niitä! Jaa artikkeli
Kevät, nimittäin! On ollut oikukasta. Kuukausi sitten meillä lounaissaaristossa ei ollut yhtään lunta ja kevät tuntui olevan nurkan takana. Sitten tuli lunta ja kireitä pakkasia. Bongailin lumikellojen ensimmäisiä nuppuja helmikuun […]
Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: […]
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]