Tämä on puhdas kokeilu, sanoin itselleni ostaessani hetken mielijohteesta pari munakoison tainta. Oli kesäkuu ja helteistä, istutin taimet avomaalle mahdollisimman aurinkoiseen, lämpimään ja suojaiseen paikkaan. Mutta sitten tuli heinäkuu, kolea ja sateinen. Olen kuitenkin seurannut mielenkiinnolla munakoisojeni selviytymistä. Ei niille ole käynyt kuinkaan, päinvastoin, ne ovat jopa kukkineet. Jos jotakin aivan ihmeellistä tapahtuisi, tulisi lämmin elokuu ja syksy, se kenties jaksaisikin kantaa hedelmää.
Jos varman päälle haluaa pelata, kannattaa munakoisot kasvattaa kasvihuoneessa. Avomaallakin saattaa onnistua, mutta paino on sanalla ”saattaa”, näistä Pohjolan säistä kun ei koskaan tiedä. Tarkkailijalle avomaakokeilu on joka tapauksessa antoisa, jo pelkkä kukinta on sen väärti.
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja kro
Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin
Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta
Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp […]
Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille? Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen […]