Yrttisatoa tammikuussa! Salviaa, timjamia, mäkimeiramia, rakuunaa ja käärmeenlaukan tuoreita versoja.
Kirjoitan parhaillaan juttua yrttien kasvatuksesta ja hypistelen siemenpusseja ja kylvömultaa. Tänä talvena yritän olla maltillinen. Latva-artisokat on kylvettävä aikaisin, joten niiden siemenet piilotan pian potteihin. Mutta muuten yritän pitää pään kylmänä vielä reilun kuukauden ajan.
Yrttien kasvatus on palkitsevaa. Monet niistä talvehtivat mainiosti, ja satoa voi kerätä jopa keskellä talvea – joskus lumen aita kaivaen. Sieltä löytyvät timjamin vihreät oksat, joista saa muhkeaa aromia talvisiin patoihin. Salviasta, joka talvehtii melko hyvin eteläisessä Suomessa, tehdään maukasta salviapastaa, johon ei oikeastaan muuta tarvita kuin pastaa, sipulia ja voita sekä parmesaania päälle.
Maaliskuussa on sopiva aika kylvää monivuotiset salvia, timjami, rakuuna, sitruunamelissa, laventeli ja minttu. Yksivuotisten tillin, persiljan, basilikan, kirvelin ja korianterin kanssa kannattaa odottaa huhtikuulle. Toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa päästään istuttamaan pikku taimet ulos avomaalle.
Monivuotiset yrtit kannattaa istuttaa omaan penkkiinsä, jossa maata ei käännetä. Haluttaessa lisäväriä voidaan yrttien väleihin laittaa vaikkapa samettikukkaa. Kesällä yrttipenkki puhkeaa loistoon, siitä tulee suorastaan kukkapenkki.
Kukkaloistoa keskikesällä: edessä kukkii timjami, sitten ruoholaukka ja taustalla sininen salvia. Oikealla on pillisipuli ja muutamia valkosipulin versoja.
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja kro
Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin
Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta
Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp […]