Maatiainen ry. on valinnut vuoden 2016 maatiaiskasviksi euroopanpähkinäpensaan. Pähkinäpensas (Corylus avellana, ruots. hassel), josta toisinaan käytetään väärää ja harhaanjohtavaa nimeä ”hasselpähkinä”, on meillä Keski-Suomeen asti luontaisena ja harvinaisena kasvava pensas.
Euroopanpähkinäpensas on tämän vuoden maatiaiskasvi. Kuva Vesa Muurinen.
Pähkinäpensaasta kelpaavat pähkinät syötäviksi, oksat tynnyrinvanteiksi ja koreiksi ja vanhat rungot hienoihin puusepäntöihin. Pähkinöitä on Suomessa kerätty aina. Pensaita pitäisi istuttaa jokaiseen puistoon ja kotipuutarhaankin – tilan salliessa – muutaman pensaan ryhmiksi jonnekin puutarhan nurkkaukseen.
Pähkinäpensas on yksikotinen kasvi eli jokaisessa pensaassa on emi- ja hedekukkia. Se on ristipölytteinen eli pölyttyminen edellyttää enemmän kuin yhden yksilön. Pähkinäpensas kukkii varhain keväällä maalis–huhtikuussa ennen lehtien puhkeamista. Se on tuulipölytteinen eli se ei tarvitse mehiläisiä tai muita pölyttäjiä.
Poiminnan jälkeen pähkinöiden annetaan jälkikypsyä 1–2 viikkoa. Ne voidaan esimerkiksi kerätä muovikassiin ja jättää siihen pariksi viikoksi niin, että ne tummuvat, kuitenkin niitä välillä käännellen. Tämän jälkeen pähkinät kuivataan enintään 5 cm:n paksuisena kerroksena päivittäin käännellen. Samalla suojuslehdet irtoavat.
Pähkinässä on 60–65 % rasvaa, 17,5 % valkuaista, 7–8 % tärkkelystä ja sokeria. Kuorittu luonnonpähkinä on pieni verrattuna kaupan hasselpähkinöihin, jotka ovat jalostettujen keskieurooppalaisten viljelylajikkeiden pähkinöitä. Pähkinät voidaan syödä sellaisenaan tai rouhia tai jauhaa esimerkiksi leivontaan. Ne voi myös paahtaa. Kuuluisia pähkinästä valmistettavia tuotteita ovat mm. nougat ja marsipaani. Niistä voi lisäksi puristaa öljyä.
Elias Lönnrot kirjoitti pähkinäpensaasta, että se ”edistyttää ruohon kasvua” tarkoittaen, että sen alla viihtyvät monet lehtometsän keväällä kukkivat ruohokasvit. Keväällä pensaitten alla kukkivat monet sipuli- ja mukulakasvit sekä varjoperennat, jotka eivät myöskään tarvitse hoitoa.
Syksyiset lehdet on syytä jättää haravoimatta ja maatumaan kasvien ravinnoksi. On myös hyvä muistaa, että pähkinäpensas on yksi puutarhojemme aikaisimmin kukkivista kasveista. Tuulipölytteisyydestään huolimatta se on lepän ja pajujen ohella varhaiskevään tärkein siitepölyn lähde mehiläisille.
