Käydessämme 4.1. kauppareissulla Hangossa päätin poiketa Itäsataman vieressä olevalla niemennokalla katselemassa olisiko siellä jotakin kuvattavaa. Ilma oli aurinkoinen, mutta 15 asteen pakkanen ja pohjoisen puoleinen viima teki säästä hyytävän kylmän avoimella rannalla. Kuvasin merenrannalla olevia pietaryrttejä. Ne näyttivät oikein näteiltä talventörröttäjiltä saatuaan päälleen oman osansa Hankoniemelle sataneesta ohuesta ensilumesta.
Kauempana ulapalla etelän suuntaan näkyi merisavua. Kun katsoin pohjoistaivaalle, siellä kirkon ja vesitornin takana Hangonkylän suunnalla oli valtava merisavupilvi. Wikipedian mukaan ”Merisavu on yleisin esimerkki haihtumissumusta. Siinä kylmä (tyypillisesti -10 astetta tai kylmempi) ilma virtaa lämpimän, kostean alustan, esim. avoimen meren päälle. Vesihöyryä haihtuu voimakkaasti ja se tiivistyy sumuksi. Näyttää kuin meri kiehuisi yli. Tuuli on tyypillisesti yli 5 metriä sekunnissa. Suomessa merisavua tavataan marras-tammikuussa. Näkyvyys merisavussa voi olla erittäin huono.”
Hyppäsin autooni ja ajoin muutaman kilometrin matkan Hangonkylän satamaan. Siellä olikin varsinainen hernerokkasumu, jota navakka tuuli kuljetti mukanaan. Oli niin hämärää, että tuntui kuin aurinko olisi jo laskenut. Ja vain 10-15 minuuttia aiemmin kuvasin komeassa auringonpaisteessa pietaryrttejä kaupungin toisella puolella.
