Edellisessä postauksessani kirjoitin reunuskivistä, jotka olivat saaneet seurakseen maahumalaa. Se on niin hieno (luonnon) kasvi, että omistan sille toisenkin postauksen.
Maahumalan pyöreät, hiukan sydämen muotoiset lehdet ovat koristeelliset ja kukat kauniin violetit. Sen kasvutapa on rönsyilevä, joten se sopii mainiosti myös amppelikasviksi ja korotettuihin ruukkuihin vaikkapa ovenpieleen. Silloin kasvin leviämisestäkään ei tarvitse huolehtia. Ja mikä parasta, maahumalan nuoria lehtiä voi hyödyntää myös keittiössä.
Tässä maahumala on päässyt seinälle nostettuun ruukkuun, mistä se saa rauhassa laskeutua alas. Seuraksi sille voi laittaa suikeroalpia, joka jatkaa kukintaa keltaisella loistollaan. Kuva on otettu syksyllä, jolloin maahumalan lehdet ovat jo saaneet hiukan punertavaa sävyä.
Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: […]
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]
När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar […]
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumen