Tavallisessa metsävaahterassa (Acer platanoides) piilee huima määrä värejä: keltaista, oranssia, punaista. Lehdet voivat näyttää myös näiden värien mosaiikkisekoituksia. Metsävaahtera on yleisimpiä jaloja lehtipuitamme, ja pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla.
Samoja puita tarkkailemalla huomaa, että vaahterat ovat yksilöitä syysvärityksensä suhteen. Yksikin tuttu puu saa punavärinsä aina aiemmin kuin lähistön muut vaahterat.
Pihlajien klaanista tuurenpihlajat (Sorbus ´Dodong´) ovat hätkähdyttävimpiä liekinvärisine lehtineen. Tuurenpihlajasta kasvaa rehevä, eksoottishenkinen puu.
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja kro
Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin
Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta
Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp […]