Tummanpunaisina kukkivat ruusut ja niiden edessä vaaleanvioletteina loistavat syysmyrkkyliljojen kukat! Mitä mieltä olette väriyhdistelmästä? Tähän vuodenaikaan eli syys- lokakuussa noin näyttävästi ja – voisiko sanoa – ”räikein” värein kukkivia syysmyrkkyliljoja ei voi olla huomaamatta.
Syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), toiselta nimeltään alastonimpi, muistuttaa aikaisin keväällä kukkivia krookuksia eli sahrameita, mutta se ei ole kovin läheistä sukua krookuksille. Myrkkyliljan pikarimaiset kukat ovat hentoja, pitkä- ja hoikkatorvisia, jotka kaatuvat helposti kovissa tuulissa, myrskyistä puhumattakaan. Kasvi hyötyisi kovasti ns. seuralaiskasvista, joka auttaisi kukkia pysymään pystyssä. Syysmyrkkyliljalla ei nimittäin ole tukenaan edes omia lehtiään, koska ne ovat lakastuneet ennen kukintaa.
Luonnossa syysmyrkkyliljaa tavataan Keski-Euroopassa kosteilla niityillä ja laitumilla, mutta Suomessa sitä kasvaa vain koristekasvina ja satunnaisena viljelykarkulaisena. Koko kasvi on myrkyllinen. Varsinkin sen siemenet ovat erityisen myrkyllisiä.
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Meilahden arboretumin ruusutarha eli rosarium on kesäisen pääkaupunkimme ihastuttavasti tuoksuvia kukkakäyntikohteita. Kukintavuoro vaihtelee tarhassa kesän mittaan, esimerkiksi ranskanruusut ilahduttavat näin heinäkuussa. Ruusujenystäviä kuljeskelee hitaasti rosariumin käytävillä kumartuen välillä tuoksuttamaan pensasruusukokoelman monimuotoisia aromeja tai säilömään valokuvaan hieman ruusuenergiaa talven varalle.🌹
Kylvin nukkasalkoruusua kolmisen vuotta sitten, kun ihastuin siihen yhdessä julkisessa istutuksessa. Taimia sai odottaa kukkaan, sillä istutin ne melko huonoon maahan ja niistä onkin elossa enää yksi. Sekin riittää, sillä nyt se on kukassa! Eikö ole hurmaava väri. Nukkasalkoruusu on monivuotinen, joten toivon tästä pitkäaikaista iloa. Peurat valitettavasti herkuttelevat salkoruusuilla, siksi kukkani on suojakartion sisällä
Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein reippaasti joulun yli, ennen kuin alkaa näyttää talviselta. Nyt on näyttänyt jouluiselta jo useita viikkoja. Köynnösruusu Pierre de Ronsard eli ’Meiviolin’ sai lumet viimeisen nuppunsa
Ripaus ranskalaista romantiikkaa tai häivähdys englantilaista puutarhakulttuuria – nuo mielleyhtymät nousevat nopeasti pintaan aromaattisesta laventelista puhuttaessa.
Kesäinen kävely järven tai saaren ympäri tai merenrantaa pitkin rentouttaa mielen ja kehon. Samalla voi ihailla alati muuttuvaa vedenpintaa, veden asukkaita ilmassa, vedessä ja maalla sekä vaihtelevaa kasvillisuutta ja kivimuodostelmia. Sekä ikikallio että vasta itänyt elämä ovat läsnä. On rauhaa tai tyrskyjä säätilan mukaan.
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
